Evankeliumikirja ja kirkkovuosi

Takaisin

Pääsiäisjakso

Pääsiäisjaksoon kuuluu kolme vaihetta: valmistautuminen (paastonaika), itse juhla ja helluntaihin asti kestävä juhla-aika. Pääsiäisjakson keskuksen muodostaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen.

Paastonaika

Pääsiäistä edeltäväksi valmistusajaksi vakiintui varhain 40 arkipäivää käsittävä paastonaika. Sunnuntaipäiviä ei siis laskettu paastopäiviksi. Paastonajan pituuden esikuvana on Uudessa testamentissa Jeesuksen paasto autiomaassa. Vanhassa testamentissa esikuvia ovat esimerkiksi Mooseksen paasto vuorella, profeetta Elian paasto ja Niniven kaupungin saama katumusaika.

Koska kristikunnan alkuaikoina seurakunnan uudet jäsenet kastettiin mieluimmin pääsiäisenä, paastonajasta tuli myös kasteelle valmistautumisen viimeinen vaihe. Paastonajalla on useita tavoitteita, esimerkiksi

– ihminen katuu syntejään ja kiintymistään tähän maailmaan sekä haluaa palata täyttämään Jumalan tahdon

– ihminen tutkistelee Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa

– ihminen pyrkii myös kasvamaan yhä vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastaan hädänalaisten hyväksi.

Ruokatottumusten ja muiden elämäntapojen yksinkertaistaminen voi olla avuksi paastoon liittyvässä hengellisessä kilvoituksessa.

Paastonajan alkuosan aiheita ovat katumus, mielenmuutos ja taistelu pimeyden valtoja vastaan. Katumusluonnetta ilmentää myös se, että hallelujasäe vaihtuu psalmilauseeksi ja Kunnia sekä kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle jätetään pois.

Paastonajan loppuosa, kaksi viimeistä viikkoa, keskittyy Kristuksen kärsimykseen. Pieni kunnia päivän psalmin lopussa jää pois. Palmusunnuntaina seurakunta lähtee seuraamaan Vapahtajan elämän viimeisiä vaiheita.

Nykyinen Kirkolliskokouksen hyväksymä kirkkokäsikirja jakautuu kolmeen osaan: Jumalanpalvelusten kirja (2000), Evankeliumikirja (1999) ja Kirkollisten toimitusten kirja 1-3 (2003).

Tietoa kirkkokäsikirjasta