Tuhkakeskiviikko
Pääsiäisjakso, paastonaika
Arkipäivinä (3.-5.3.2022) käytetään tuhkakeskiviikon aineistoa.
Kuva: Anniina Mikama / Kirkon kuvapankki
Katumus ja paasto | |||
Paastonaika alkaa laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta, joka on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva. Suomessakin päivää sanottiin jo keskiajalla tuhkakeskiviikoksi tai tuhkan ja säkin päiväksi (dies cineris, dies cinerum et cilicii). Myöhemmin nimitys unohtui, mutta on viime aikoina tullut uudelleen käyttöön. Tuhkakeskiviikkona tunnustamme, että olemme syyllisiä Kristuksen kärsimykseen. Kadumme ja pyydämme anteeksi syntejämme luottaen hänen sovituskuolemaansa. Pyydämme myös voimaa antaa anteeksi lähimmäisillemme. |
|||
Vuosikerta: | Ei vuosikertaa | ||
Liturginen väri: | Violetti tai sininen ![]() |
||
Alttarikynttilät: | Kaksi alttarikynttilää | ||
Alkuvirsiä: |
| ||
| |||
Päivän virsiä: |
| ||
| |||
| |||
Psalmi: | Ps. 57:2-4, 11-12 | ||
1. lukukappale: | Joel 2:12-17 | ||
2. lukukappale: | 2. Piet. 1:1-11 tai 1. Piet. 4:1-5 | ||
Evankeliumi: | Matt. 6:16-21 tai Luuk. 13:22-30 | ||
Päivän rukoukset | |||
Raamattua viikonpäiville | |||
Sakastista löydät aineistoa mm. ekumeenisista rukouspäivistä, teemapäivistä, musiikista jne.
Apokryfitekstejä jumalanpalveluksiin
Kalenteritiedot tekstimuodossa
Lisävihkovirsien aiheenmukainen hakemisto
Ohjeita kirkkovuoden tunnuskuvien lataamiseen ja käyttöön
Tilaa Raamatun sana RSS-syötteenä tai hyödynnä verkkopalvelussasi.
Tutustu ja hyödynnä Helsingin seurakuntayhtymän tarjoma mobiilipalvelu.