Evankeliumikirja ja kirkkovuosi

Hiljaisen viikon maanantai

Tulostettava versio (rtf) | Pääsiäisjakso, paastonaika

Jeesus Getsemanessa

Palmusunnuntaina alkavan hiljaisen viikon jumalanpalveluksissa Kristuksen kärsimyshistoriaa voidaan seurata eri tavoin. Yksi tapa on lukea kärsimyshistoria kokonaisuudessaan, maanantaina Matteuksen, tiistaina Markuksen, keskiviikkona Luukkaan ja perjantaina Johanneksen evankeliumin mukaan.

Toinen mahdollisuus on käyttää hiljaisen viikon arkipäivien tekstiaineistoa.

Voidaan myös lukea perinteisiä ahtitekstejä. Maanantaihin kuuluvat Jeesuksen rukous Getsemanessa, hänen vangitsemisensa ja Pietarin kieltäminen (toinen ahti), tiistaihin Jeesuksen tutkiminen neuvoston, Pilatuksen ja Herodeksen edessä (kolmas ahti), keskiviikkoon hänen tuomitsemisensa ja viemisensä Golgatalle (neljäs ahti). Jeesuksen ristinkuolema (viides ahti) ja hautaaminen (kuudes ahti) kuuluvat pitkäperjantaihin. Ehtoollisen asettaminen, joka sisältyy ensimmäiseen ahtiin, kuuluu kiirastorstaihin.

Kristuksen kärsimyshistoriaa voidaan seurata myös perinteisen Ristin tien rukoushetkien avulla. Ristin tie koostuu useista pysähdyspaikoista (asemista), jotka ulottuvat Jeesuksen tuomitsemisesta hänen hautaamiseensa. Eri pysähdyspaikkoja voidaan myös yhdistellä.

Liturginen väri:violetti tai sininen

Virsisuositukset:

 

56

Tutkimaan, oi Jeesus, auta

 

77

Käy yrttitarhasta polku

 

121

Mua, Pyhä Henki, pyhitä

 

315

Valvoa mun, Jeesus, anna

Raamatuntekstit

Psalmi

Antifoni:

Hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti,
ristinkuolemaan asti.

Fil. 2: 8

Psalmi:

Kuule rukoukseni, Herra,
nouskoon huutoni sinun luoksesi!
  Älä kätke minulta kasvojasi, kun olen ahdingossa.
  Kallista korvasi minun puoleeni!
Kun huudan sinua avuksi,
älä viivytä vastaustasi.
  Päiväni haihtuvat kuin savu,
  tuska polttaa luitani kuin tuli.
Sisimpäni on kuin kulottunut ruoho. Enää en muista syödäkään,
huokailen vain, olen pelkkää luuta ja nahkaa.
  Minä olen kuin huuhkaja autiomaassa,
  kuin pöllö, joka asustaa raunioissa.
Minä valvon yöni, olen yksin
kuin katolla kyyhöttävä lintu.
  Viholliseni pilkkaavat minua päivät pitkät,
  kirotessaan vihamiehiään he käyttävät minun nimeäni.
Minä syön leipänäni tuhkaa,
kyyneleet maustavat juomani.

Ps. 102: 2-10

Antifoni toistetaan


Ensimmäinen vuosikerta

Ensimmäinen lukukappale

Jer. 18: 19-20

Herra, kuule sinä minua!
Kuuntele, mitä vastustajani puhuvat!
Miksi hyvä palkitaan pahalla?
He ovat kaivaneet kuopan,
jotta minä lankeaisin siihen.
Muista, kuinka minä sinun edessäsi
olen puhunut heistä hyvää
kääntääkseni vihasi heistä pois.

Toinen lukukappale

1. Piet. 2: 21-24

Kristus kärsi teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään.
      - Hän ei syntiä tehnyt,
      hänen suustaan ei valhetta kuultu.
    Häntä herjattiin, mutta hän ei vastannut herjauksella, hän kärsi, mutta ei uhkaillut, vaan uskoi itsensä oikeamielisen tuomarin haltuun. Itse, omassa ruumiissaan, hän ”kantoi meidän syntimme” ristinpuulle, jotta me kuolisimme pois synneistä ja eläisimme vanhurskaudelle. ”Hänen haavansa ovat teidät parantaneet.”

Evankeliumi

Luuk. 22: 39-62

Jeesus lähti kaupungista ja meni tapansa mukaan Öljymäelle. Opetuslapset seurasivat häntä. Tultuaan sinne Jeesus sanoi heille: ”Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen.” Itse hän meni vähän edemmäs, kivenheiton päähän, polvistui ja rukoili: ”Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun.” Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä. Suuressa tuskassaan Jeesus rukoili yhä kiihkeämmin, niin että hänen hikensä vuoti maahan veripisaroiden tavoin. Kun hän sitten nousi rukoilemasta ja tuli opetuslasten luo, hän tapasi heidät nukkumasta murheen uuvuttamina. ”Mitä? Nukutteko te?” hän sanoi. ”Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen.”
    Jeesuksen vielä puhuessa sinne tuli joukko miehiä, ja heidän oppaanaan oli Juudas, yksi kahdestatoista opetuslapsesta. Juudas tuli Jeesusta kohti antaakseen hänelle suudelman, mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Juudas, suudelmallako sinä kavallat Ihmisen Pojan?” Kun Jeesuksen seuralaiset näkivät, mitä oli tulossa, he sanoivat: ”Herra, iskemmekö miekalla?” Yksi heistä iskikin ylipapin palvelijaa niin että tämän oikea korva irtosi. Mutta Jeesus sanoi: ”Ei! Antakaa tämän tapahtua.” Hän kosketti miehen korvaa ja paransi hänet. Sitten hän sanoi ylipapeille, temppelivartioston päälliköille ja kansan vanhimmille, jotka olivat tulleet häntä vangitsemaan: ”Te olette lähteneet kuin rosvon kimppuun, miekat ja seipäät käsissä. Minä olen joka päivä ollut teidän keskellänne temppelissä, ettekä te ole kättänne kohottaneet minua vastaan. Mutta nyt on teidän hetkenne, nyt on pimeydellä valta.”
    He vangitsivat Jeesuksen ja veivät hänet mukanaan ylipapin taloon. Pietari seurasi häntä jonkin matkan päässä. Keskelle pihaa sytytettiin nuotio, ja kun väki asettui sen ympärille, Pietari istuutui muiden joukkoon. Muuan palvelustyttö näki hänet istumassa tulen ääressä, katsoi häntä pitkään ja sanoi: ”Tuokin oli sen miehen seurassa.” Pietari kielsi: ”Minäkö? Enhän edes tunne häntä.” Vähän ajan kuluttua sanoi eräs mies hänet nähdessään: ”Sinäkin olet sitä joukkoa.” Mutta Pietari vastasi: ”Erehdyt, en ole.” Tunnin kuluttua vielä toinen mies väitti: ”Kyllä tuokin varmasti oli sen miehen kanssa, onhan hän galilealainenkin.” Mutta Pietari sanoi: ”En käsitä, mistä puhut.” Siinä samassa, hänen vielä puhuessaan, kukko lauloi. Herra kääntyi ja katsoi Pietariin, ja Pietari muisti, mitä Herra oli hänelle sanonut: ”Ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.” Hän meni ulos ja itki katkerasti.

Toinen vuosikerta

Ensimmäinen lukukappale

Jer. 18: 19-20

Herra, kuule sinä minua!
Kuuntele, mitä vastustajani puhuvat!
Miksi hyvä palkitaan pahalla?
He ovat kaivaneet kuopan,
jotta minä lankeaisin siihen.
Muista, kuinka minä sinun edessäsi
olen puhunut heistä hyvää
kääntääkseni vihasi heistä pois.

Toinen lukukappale

1. Piet. 2: 21-24

Kristus kärsi teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään.
      - Hän ei syntiä tehnyt,
      hänen suustaan ei valhetta kuultu.
    Häntä herjattiin, mutta hän ei vastannut herjauksella, hän kärsi, mutta ei uhkaillut, vaan uskoi itsensä oikeamielisen tuomarin haltuun. Itse, omassa ruumiissaan, hän ”kantoi meidän syntimme” ristinpuulle, jotta me kuolisimme pois synneistä ja eläisimme vanhurskaudelle. ”Hänen haavansa ovat teidät parantaneet.”

Evankeliumi

Joh. 18: 1-27

Jeesus lähti opetuslapsineen Kidroninpuron toiselle puolen. Siellä oli puutarha, ja Jeesus ja opetuslapset menivät sinne. Myös Juudas, hänen kavaltajansa, tunsi paikan, koska Jeesus oli monesti ollut siellä opetuslastensa kanssa. Niinpä Juudas otti mukaansa sotilasosaston sekä ylipapeilta ja fariseuksilta saamiaan miehiä, ja he menivät puutarhaan lyhdyt, soihdut ja aseet käsissään.
    Jeesus tiesi kaiken, mikä häntä odotti. Hän meni miehiä vastaan ja kysyi: ”Ketä te etsitte?” ”Jeesusta, sitä nasaretilaista”, vastasivat miehet. Jeesus sanoi: ”Minä se olen.”
    Miesten joukossa oli myös Juudas, Jeesuksen kavaltaja. Kun Jeesus sanoi: ”Minä se olen”, he kaikki perääntyivät ja kaatuivat maahan. Jeesus kysyi uudelleen: ”Ketä te etsitte?” He vastasivat: ”Jeesus Nasaretilaista.” Jeesus sanoi heille: ”Johan minä sanoin, että se olen minä. Jos te minua etsitte, antakaa näiden toisten mennä.” Näin kävivät toteen hänen omat sanansa: ”Niistä, jotka olet haltuuni uskonut, en ole antanut yhdenkään joutua hukkaan.”
    Simon Pietarilla oli miekka. Hän veti sen esiin ja sivalsi ylipapin palvelijalta oikean korvan irti; palvelija oli nimeltään Malkos. Mutta Jeesus sanoi Pietarille: ”Pane miekkasi tuppeen! Kun Isä on tämän maljan minulle antanut, enkö minä joisi sitä?”
    Sotilaat, joita komensi korkea upseeri, ja juutalaisten lähettämät miehet vangitsivat nyt Jeesuksen, panivat hänet köysiin ja veivät hänet ensiksi Hannaksen luo. Hannas oli senvuotisen ylipapin Kaifaksen appi. Juuri Kaifas oli antanut juutalaisille neuvon, että olisi parasta, jos yksi mies kuolisi koko kansan puolesta.
    Simon Pietari ja eräs toinen opetuslapsi menivät Jeesuksen perässä. Tuo toinen oli ylipapin tuttu ja pääsi siksi Jeesuksen mukana ylipapin palatsin pihaan. Pietari jäi seisomaan portin ulkopuolelle, mutta opetuslapsi, joka tunsi ylipapin, meni puhumaan porttia vartioivalle palvelustytölle ja toi Pietarin sisälle pihaan.
    Palvelustyttö sanoi Pietarille: ”Et kai sinäkin ole tuon miehen opetuslapsia?” ”En ole”, vastasi Pietari. Oli kylmä, ja siksi palvelijat ja vartijat olivat sytyttäneet hiilivalkean ja lämmittelivät sen ääressä. Myös Pietari seisoi heidän joukossaan lämmittelemässä.
    Ylipappi kysyi Jeesukselta hänen opetuslapsistaan ja opetuksestaan. Jeesus vastasi: ”Minä olen puhunut julkisesti, koko maailman kuullen. Olen aina opettanut synagogissa ja temppelissä, kaikkien juutalaisten kokoontumispaikoissa. Salassa en ole puhunut mitään. Miksi sinä minulta kysyt? Kysy kuulijoiltani, mitä olen heille puhunut. He kyllä tietävät, mitä olen sanonut.”
    Jeesuksen vastattua näin yksi lähellä seisovista vartijoista löi häntä kasvoihin ja sanoi: ”Noinko sinä vastaat ylipapille?” Jeesus sanoi miehelle: ”Jos puhuin väärin, osoita, mikä puheessani oli sopimatonta. Jos taas puhuin oikein, miksi lyöt minua?”
    Hannas lähetti Jeesuksen köysissä ylipappi Kaifaksen luo.
    Simon Pietari seisoi lämmittelemässä. Miehet sanoivat hänelle: ”Et kai sinäkin ole hänen opetuslapsiaan?” ”En ole”, Pietari kielsi. Mutta muuan ylipapin palvelija, sen miehen sukulainen, jolta Pietari oli lyönyt korvan irti, sanoi hänelle: ”Kyllä minä näin sinut siellä puutarhassa hänen seurassaan.” Pietari kielsi taas, ja samassa lauloi kukko.

Kolmas vuosikerta

Ensimmäinen lukukappale

Jer. 18: 19-20

Herra, kuule sinä minua!
Kuuntele, mitä vastustajani puhuvat!
Miksi hyvä palkitaan pahalla?
He ovat kaivaneet kuopan,
jotta minä lankeaisin siihen.
Muista, kuinka minä sinun edessäsi
olen puhunut heistä hyvää
kääntääkseni vihasi heistä pois.

Toinen lukukappale

1. Piet. 2: 21-24

Kristus kärsi teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään.
      - Hän ei syntiä tehnyt,
      hänen suustaan ei valhetta kuultu.
    Häntä herjattiin, mutta hän ei vastannut herjauksella, hän kärsi, mutta ei uhkaillut, vaan uskoi itsensä oikeamielisen tuomarin haltuun. Itse, omassa ruumiissaan, hän ”kantoi meidän syntimme” ristinpuulle, jotta me kuolisimme pois synneistä ja eläisimme vanhurskaudelle. ”Hänen haavansa ovat teidät parantaneet.”

Evankeliumi

Matt. 26: 30-56

    Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle. Silloin Jeesus sanoi heille: ”Tänä yönä te kaikki luovutte minusta, sillä on kirjoitettu: ’Minä lyön paimenen maahan, ja lauman lampaat joutuvat hajalle.’ Mutta kuolleista noustuani menen teidän edellänne Galileaan.” Pietari keskeytti hänet ja sanoi: ”Vaikka kaikki muut luopuisivat sinusta, minä en koskaan luovu.” Jeesus vastasi: ”Totisesti: tänä yönä, ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.” Pietari sanoi: ”Vaikka minun pitäisi kuolla kanssasi, minä en ikinä sinua kiellä.” Samaa vakuuttivat muutkin opetuslapset.
    Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: ”Jääkää te tähän siksi aikaa kun minä käyn tuolla rukoilemassa.” Pietarin ja molemmat Sebedeuksen pojat hän otti mukaansa. Murhe alkoi nyt ahdistaa häntä, ja hän joutui tuskan valtaan. Hän sanoi heille: ”Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani.” Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen maahan ja rukoili: ”Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.”
    Hän palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Silloin hän sanoi Pietarille: ”Ettekö te edes hetken vertaa jaksaneet valvoa kanssani? Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko.”
    Hän meni taas etäämmäksi ja rukoili toistamiseen: ”Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi.” Palatessaan hän tapasi taas opetuslapset nukkumasta, sillä uni oli alkanut painaa heidän silmiään. Hän jätti heidät siihen, meni taas kauemmaksi ja rukoili kolmannen kerran samoin sanoin. Sitten hän tuli opetuslasten luo ja sanoi heille: ”Yhäkö te nukutte ja lepäätte? Hetki on tullut. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. Nouskaa, nyt me lähdemme! Minun kavaltajani on jo lähellä.”
    Jeesuksen vielä puhuessa tuli Juudas, yksi kahdestatoista opetuslapsesta, ja hänen kanssaan miekoin ja seipäin aseistautunut suuri miesjoukko, jonka ylipapit ja kansan vanhimmat olivat lähettäneet. Jeesuksen kavaltaja oli sopinut miesten kanssa merkistä: ”Se on se mies, jota minä suutelen. Ottakaa hänet kiinni.” Hän meni suoraa päätä Jeesuksen luo, sanoi: ”Terve, rabbi!”, ja suuteli häntä. Jeesus sanoi hänelle: ”Ystävä, tätä varten sinä olet tullut.” Silloin miehet astuivat lähemmäs, kävivät käsiksi Jeesukseen ja vangitsivat hänet.
    Yksi Jeesuksen seuralaisista ryhtyi vastarintaan, veti miekkansa esiin ja iski ylipapin palvelijaa niin että tältä irtosi korva. Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Pane miekkasi tuppeen. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu. Luuletko, etten voisi pyytää apua Isältäni? Hän lähettäisi tänne heti kaksitoista legioonaa enkeleitä ja enemmänkin. Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, joiden mukaan näin täytyy tapahtua?”
    Jeesus sanoi sitten miesjoukolle: ”Tehän olette lähteneet kuin rosvon kimppuun! Miekat ja seipäät käsissä te tulette minua vangitsemaan. Minä olen joka päivä istunut temppelissä opettamassa, ettekä te ole ottaneet minua kiinni. Mutta kaikki tämä on tapahtunut, jotta profeettojen kirjoitukset kävisivät toteen.”
    Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat.

Päivän rukoukset

1.

Rakas Vapahtajamme Jeesus Kristus.
Sinä luovuit taivaallisesta kirkkaudestasi,
otit orjan muodon ja tulit yhdeksi meistä.
Sinä kuljit puolestamme tuskien tien.
Anna meidän olla oppilaitasi,
pyhitä meidät palvelukseesi
ja tee meidät eläväksi,
Jumalalle mieluiseksi uhriksi.
Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

2.

Herrani Jeesus Kristus,
sinä menit oppilaittesi kanssa
Getsemanen puutarhaan,
missä sinut täytti epätoivo ja murhe.
Pyydän kärsimisesi ja kilvoituksesi tähden:
Auta minuakin valvomaan ja rukoilemaan,
etten lankeaisi kiusaukseen.
Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

3.

Jumala,
sinä tulit Pojassasi jakamaan
meidän elinehtomme
ja elämämme kriisitilanteet.
Me kiitämme sinua tästä ja pyydämme:
Anna meille anteeksi,
kun väistämme vastuumme
ja petämme luottamuksesi.
Kuule rukoushuutomme
ja salli meidän kokea
kaikessa pimeydessä ja taistelussa
läsnäolosi.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.

Evl.fi/plus-sivustolla

Kirkkovuosi

Aineistoa kirkkovuoden pyhäpäiviin

Nuotteja

Raamatun sana tänään

Tilaa Raamatun sana RSS-syötteenä tai hyödynnä verkkopalvelussasi.

evl.fi/paivansana

Muualla verkossa

Sana sinulle

Kirkkovuosi selkokielellä

Kirkkovuosi soi

Kirkkovuosi kännykkään

Tutustu ja hyödynnä Helsingin seurakuntayhtymän tarjoma mobiilipalvelu.

Mobiilikirkko.fi – kirkkovuosi

Päivän rukoushetket

Nykyinen Kirkolliskokouksen hyväksymä kirkkokäsikirja jakautuu kolmeen osaan: Jumalanpalvelusten kirja (2000), Evankeliumikirja (1999) ja Kirkollisten toimitusten kirja 1-3 (2003).

Tietoa kirkkokäsikirjasta