Kirkkovuosikalenteri
Evankeliumikirja
Raamattua viikonpäiville
(viikkolektionaari)
Aamurukous
Aamurukous
1) Aamun rukoushetken psalmi
Ps. 147:1–11
Halleluja! Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää,
ihanaa on virittää ylistyslaulu!
Herra rakentaa Jerusalemin jälleen,
hän kokoaa Israelin hajotetun kansan.
Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut,
hän sitoo heidän haavansa.
Herra tietää tähtien luvun,
hän on antanut niille kaikille nimen.
Suuri on Herramme, suuri ja voimallinen,
mittaamaton on hänen viisautensa.
Hän on nöyrien tuki ja turva,
mutta jumalattomat hän painaa maahan.
Laulakaa Herralle, virittäkää kiitosvirsi,
soittakaa lyyralla kiitosta Jumalallemme!
Hän peittää pilvillä taivaan ja lähettää maan päälle sateen,
hän panee versomaan vuorien ruohon.
Hän antaa karjalle ravinnon,
hän ruokkii korpin pojat, jotka huutavat nälissään.
Hevosen voima ei ole Herran silmissä mitään,
miehen juoksu ei hänen katsettaan käännä.
Herra katsoo niihin, jotka häntä palvelevat,
niihin, jotka panevat toivonsa Herran armoon.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Halleluja! Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää, *
ihanaa on virittää ylistyslaulu!
Herra rakentaa Jerusalemin jälleen, *
hän kokoaa Israelin hajotetun kansan.
Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, *
hän sitoo heidän haavansa.
Herra tietää tähtien luvun, *
hän on antanut niille kaikille nimen.
Suuri on Herramme, suuri ja voimallinen, *
mittaamaton on hänen viisautensa.
Hän on nöyrien tuki ja turva, *
mutta jumalattomat hän painaa maahan.
Laulakaa Herralle, virittäkää kiitosvirsi, *
soittakaa lyyralla kiitosta Jumalallemme!
Hän peittää pilvillä taivaan ja lähettää maan päälle sateen, *
hän panee versomaan vuorien ruohon.
Hän antaa karjalle ravinnon, *
hän ruokkii korpin pojat, jotka huutavat nälissään.
Hevosen voima ei ole Herran silmissä mitään, *
miehen juoksu ei hänen katsettaan käännä.
Herra katsoo niihin, jotka häntä palvelevat, *
niihin, jotka panevat toivonsa Herran armoon.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
2) Aamun rukoushetken lukukappale
Jes. 63:8b–14
Niin hän tuli heidän pelastajakseen,
Ei sanansaattaja, ei enkeli,
vaan hänen kasvojensa kirkkaus pelasti heidät.
Rakkaudessaan säälivänä
hän lunasti heidät vapaiksi,
hän nosti ja kantoi heitä
kaikkina menneinä päivinä.
ja tekivät murheelliseksi hänen pyhän henkensä,
ja hänestä tuli heidän vihollisensa,
joka taisteli heitä vastaan.
muistivat Mooseksen, hänen palvelijansa,
ja he kysyivät:
– Missä on hän, joka vedestä nosti
omalle laumalleen paimenen
ja asetti häneen pyhän henkensä?
johdattaa Moosesta,
hän, joka halkaisi vedet heidän edessään
ikuiseksi kunniaksi nimelleen,
niin että he kulkivat kuin hevonen arolla, kompastelematta?
niin kansa, jota Herran henki johti,
laskeutui rauhassa lepäämään.
Näin sinä johdatit kansaasi
nimesi kunniaksi.
Esikatsele ja tulosta
Puolipäivärukous
Puolipäivärukous
Puolipäivän rukoushetken psalmi
Ps. 145:13a–21
Herra on luotettava kaikissa sanoissaan,
uskollinen kaikissa teoissaan.
Herra tukee horjuvia,
maahan painetut hän nostaa jaloilleen.
Kaikki katsovat odottaen sinuun,
ja sinä annat heille ruoan ajallaan.
Sinä avaat kätesi
ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.
Herra on kaikessa oikeamielinen,
hän on uskollinen kaikissa teoissaan.
Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi,
sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa.
Hän täyttää niiden pyynnöt, jotka häntä pelkäävät,
hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.
Herra suojelee niitä, jotka häntä rakastavat,
mutta jumalattomista hän tekee lopun.
Ylistäköön minun suuni Herraa,
hänen pyhää nimeään kiittäkööt kaikki luodut aina ja ikuisesti!
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Herra on luotettava kaikissa sanoissaan, *
uskollinen kaikissa teoissaan.
Herra tukee horjuvia, *
maahan painetut hän nostaa jaloilleen.
Kaikki katsovat odottaen sinuun, *
ja sinä annat heille ruoan ajallaan.
Sinä avaat kätesi *
ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.
Herra on kaikessa oikeamielinen, *
hän on uskollinen kaikissa teoissaan.
Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi, *
sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa.
Hän täyttää niiden pyynnöt, jotka häntä pelkäävät, *
hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.
Herra suojelee niitä, jotka häntä rakastavat, *
mutta jumalattomista hän tekee lopun.
Ylistäköön minun suuni Herraa, *
hänen pyhää nimeään kiittäkööt kaikki luodut aina ja ikuisesti!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Esikatsele ja tulosta
Iltarukous
Iltarukous
1) Illan rukoushetken psalmi
Ps. 139:1–12
Herra, sinä olet minut tutkinut,
sinä tunnet minut.
Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät,
jo kaukaa sinä näet aikeeni.
Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut,
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa,
jota sinä, Herra, et tuntisi.
Sinä suojaat minua edestä ja takaa,
sinä lasket kätesi minun päälleni.
Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä,
siihen ei ymmärrykseni yllä.
Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta,
minne voisin paeta sinun edestäsi?
Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä,
vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin
tai muuttaisin merten taa,
sielläkin sinä minua ohjaat,
talutat väkevällä kädelläsi.
Vaikka sanoisin: ”Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon”,
sinulle ei pimeys ole pimeää,
vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste,
pimeys kuin kirkas valo.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Herra, sinä olet minut tutkinut, *
sinä tunnet minut.
Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, *
jo kaukaa sinä näet aikeeni.
Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, *
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, *
jota sinä, Herra, et tuntisi.
Sinä suojaat minua edestä ja takaa, *
sinä lasket kätesi minun päälleni.
Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, *
siihen ei ymmärrykseni yllä.
Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, *
minne voisin paeta sinun edestäsi?
Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, *
vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin *
tai muuttaisin merten taa,
sielläkin sinä minua ohjaat, *
talutat väkevällä kädelläsi.
Vaikka sanoisin: ”Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon”, *
sinulle ei pimeys ole pimeää,
vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, *
pimeys kuin kirkas valo.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
2) Illan rukoushetken lukukappale
Jer. 3:14–18
Esikatsele ja tulosta
Päivän psalmi
Päivän psalmi
Ps. 118:1–14
Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä,
iäti kestää hänen armonsa.
Julista, sinä Israelin kansa:
iäti kestää hänen armonsa.
Julista, sinä Aaronin suku:
iäti kestää hänen armonsa.
Julistakaa, te Herran palvelijat:
iäti kestää hänen armonsa.
Ahdingossani minä huusin Herraa.
Hän kuuli ja avasi tien.
Kun Herra on minun kanssani, en minä mitään pelkää.
Mitä voisivat ihmiset silloin?
Kun Herra on minun kanssani, hän tuo minulle avun,
ja pelotta katson vihollisiani.
On parempi turvata Herraan
kuin luottaa ihmisten apuun.
On parempi turvata Herraan
kuin luottaa mahtavien apuun.
Viholliset saartoivat minut,
mutta Herran nimessä minä nujerran heidät!
He piirittivät ja saartoivat minut,
mutta Herran nimessä minä nujerran heidät!
He piirittivät minua kuin mehiläisparvi,
mutta hetkessä he hävisivät kuin palavat ohdakkeet.
Herran nimessä minä nujerran heidät!
He syöksivät minut lähes tuhoon,
mutta Herra tuli avukseni.
Herra on minun väkeni ja voimani.
Hän pelasti minut.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Esikatsele ja tulosta
Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, *
iäti kestää hänen armonsa.
Julista, sinä Israelin kansa: *
iäti kestää hänen armonsa.
Julista, sinä Aaronin suku: *
iäti kestää hänen armonsa.
Julistakaa, te Herran palvelijat: *
iäti kestää hänen armonsa.
Ahdingossani minä huusin Herraa. *
Hän kuuli ja avasi tien.
Kun Herra on minun kanssani, en minä mitään pelkää. *
Mitä voisivat ihmiset silloin?
Kun Herra on minun kanssani, hän tuo minulle avun, *
ja pelotta katson vihollisiani.
On parempi turvata Herraan *
kuin luottaa ihmisten apuun.
On parempi turvata Herraan *
kuin luottaa mahtavien apuun.
Viholliset saartoivat minut, *
mutta Herran nimessä minä nujerran heidät!
He piirittivät ja saartoivat minut, *
mutta Herran nimessä minä nujerran heidät!
He piirittivät minua kuin mehiläisparvi,
mutta hetkessä he hävisivät kuin palavat ohdakkeet. *
Herran nimessä minä nujerran heidät!
He syöksivät minut lähes tuhoon, *
mutta Herra tuli avukseni.
Herra on minun väkeni ja voimani. *
Hän pelasti minut.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Esikatsele ja tulosta
Viikon psalmi
Viikon psalmi
Ps. 23
Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa,
en pelkäisi mitään pahaa,
sillä sinä olet minun kanssani.
Sinä suojelet minua kädelläsi,
johdatat paimensauvallasi.
Sinä katat minulle pöydän
vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut
kaikkina elämäni päivinä,
ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Esikatsele ja tulosta
Herra on minun paimeneni, *
ei minulta mitään puutu.
Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, *
siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni, *
hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa,
en pelkäisi mitään pahaa, *
sillä sinä olet minun kanssani.
Sinä suojelet minua kädelläsi, *
johdatat paimensauvallasi.
Sinä katat minulle pöydän *
vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, *
ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut
kaikkina elämäni päivinä, *
ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Esikatsele ja tulosta
Viikon apokryfiteksti
Viikon apokryfiteksti
Sir. 18:8–14
Mikä on ihminen? Mihin hänestä on?
Mitä painaa hänen hyvyytensä tai pahuutensa?
Sadan vuoden ikää pidetään pitkänä
mutta kuolonunen pituus jää kaikilta määrittämättä.
Kuin hiekanjyvä, kuin pisara meressä
ovat vuotemme vähäiset yhden ikuisuuden päivän rinnalla.
Siksi Herra on kärsivällinen
ja vuodattaa hyvyyttään ihmisille.
Hän näkee ja tietää, kuinka kova heidän loppunsa on,
ja siksi hän on avokätinen laupeudessaan.
Ihmisen myötätunto ulottuu lähimmäiseen
mutta Herran laupeus kaikkeen mikä elää.
Hän nuhtelee, kasvattaa ja opettaa,
paimenen tavoin hän johtaa laumansa kotiin.
Hän armahtaa niitä, jotka ottavat kasvatuksen vastaan
ja auliisti noudattavat hänen käskyjään.
Esikatsele ja tulosta