Kirkkovuosikalenteri
Evankeliumikirja
Raamattua viikonpäiville
(viikkolektionaari)
Aamurukous
Aamurukous
1) Aamun rukoushetken psalmi
Ps. 147:1–11
Halleluja! Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää,
ihanaa on virittää ylistyslaulu!
Herra rakentaa Jerusalemin jälleen,
hän kokoaa Israelin hajotetun kansan.
Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut,
hän sitoo heidän haavansa.
Herra tietää tähtien luvun,
hän on antanut niille kaikille nimen.
Suuri on Herramme, suuri ja voimallinen,
mittaamaton on hänen viisautensa.
Hän on nöyrien tuki ja turva,
mutta jumalattomat hän painaa maahan.
Laulakaa Herralle, virittäkää kiitosvirsi,
soittakaa lyyralla kiitosta Jumalallemme!
Hän peittää pilvillä taivaan ja lähettää maan päälle sateen,
hän panee versomaan vuorien ruohon.
Hän antaa karjalle ravinnon,
hän ruokkii korpin pojat, jotka huutavat nälissään.
Hevosen voima ei ole Herran silmissä mitään,
miehen juoksu ei hänen katsettaan käännä.
Herra katsoo niihin, jotka häntä palvelevat,
niihin, jotka panevat toivonsa Herran armoon.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Halleluja! Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää, *
ihanaa on virittää ylistyslaulu!
Herra rakentaa Jerusalemin jälleen, *
hän kokoaa Israelin hajotetun kansan.
Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, *
hän sitoo heidän haavansa.
Herra tietää tähtien luvun, *
hän on antanut niille kaikille nimen.
Suuri on Herramme, suuri ja voimallinen, *
mittaamaton on hänen viisautensa.
Hän on nöyrien tuki ja turva, *
mutta jumalattomat hän painaa maahan.
Laulakaa Herralle, virittäkää kiitosvirsi, *
soittakaa lyyralla kiitosta Jumalallemme!
Hän peittää pilvillä taivaan ja lähettää maan päälle sateen, *
hän panee versomaan vuorien ruohon.
Hän antaa karjalle ravinnon, *
hän ruokkii korpin pojat, jotka huutavat nälissään.
Hevosen voima ei ole Herran silmissä mitään, *
miehen juoksu ei hänen katsettaan käännä.
Herra katsoo niihin, jotka häntä palvelevat, *
niihin, jotka panevat toivonsa Herran armoon.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
2) Aamun rukoushetken lukukappale
Hepr. 13:1–6
– Minä en sinua jätä,
en koskaan sinua hylkää.
– Herra on minun auttajani,
siksi en pelkää.
Mitä voisi ihminen minulle tehdä?
Esikatsele ja tulosta
Puolipäivärukous
Puolipäivärukous
Puolipäivän rukoushetken psalmi
Ps. 145:13a–21
Herra on luotettava kaikissa sanoissaan,
uskollinen kaikissa teoissaan.
Herra tukee horjuvia,
maahan painetut hän nostaa jaloilleen.
Kaikki katsovat odottaen sinuun,
ja sinä annat heille ruoan ajallaan.
Sinä avaat kätesi
ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.
Herra on kaikessa oikeamielinen,
hän on uskollinen kaikissa teoissaan.
Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi,
sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa.
Hän täyttää niiden pyynnöt, jotka häntä pelkäävät,
hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.
Herra suojelee niitä, jotka häntä rakastavat,
mutta jumalattomista hän tekee lopun.
Ylistäköön minun suuni Herraa,
hänen pyhää nimeään kiittäkööt kaikki luodut aina ja ikuisesti!
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Herra on luotettava kaikissa sanoissaan, *
uskollinen kaikissa teoissaan.
Herra tukee horjuvia, *
maahan painetut hän nostaa jaloilleen.
Kaikki katsovat odottaen sinuun, *
ja sinä annat heille ruoan ajallaan.
Sinä avaat kätesi *
ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.
Herra on kaikessa oikeamielinen, *
hän on uskollinen kaikissa teoissaan.
Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi, *
sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa.
Hän täyttää niiden pyynnöt, jotka häntä pelkäävät, *
hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.
Herra suojelee niitä, jotka häntä rakastavat, *
mutta jumalattomista hän tekee lopun.
Ylistäköön minun suuni Herraa, *
hänen pyhää nimeään kiittäkööt kaikki luodut aina ja ikuisesti!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Esikatsele ja tulosta
Iltarukous
Iltarukous
1) Illan rukoushetken psalmi
Ps. 139:1–12
Herra, sinä olet minut tutkinut,
sinä tunnet minut.
Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät,
jo kaukaa sinä näet aikeeni.
Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut,
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa,
jota sinä, Herra, et tuntisi.
Sinä suojaat minua edestä ja takaa,
sinä lasket kätesi minun päälleni.
Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä,
siihen ei ymmärrykseni yllä.
Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta,
minne voisin paeta sinun edestäsi?
Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä,
vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin
tai muuttaisin merten taa,
sielläkin sinä minua ohjaat,
talutat väkevällä kädelläsi.
Vaikka sanoisin: ”Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon”,
sinulle ei pimeys ole pimeää,
vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste,
pimeys kuin kirkas valo.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Herra, sinä olet minut tutkinut, *
sinä tunnet minut.
Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, *
jo kaukaa sinä näet aikeeni.
Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, *
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, *
jota sinä, Herra, et tuntisi.
Sinä suojaat minua edestä ja takaa, *
sinä lasket kätesi minun päälleni.
Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, *
siihen ei ymmärrykseni yllä.
Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, *
minne voisin paeta sinun edestäsi?
Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, *
vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin *
tai muuttaisin merten taa,
sielläkin sinä minua ohjaat, *
talutat väkevällä kädelläsi.
Vaikka sanoisin: ”Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon”, *
sinulle ei pimeys ole pimeää,
vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, *
pimeys kuin kirkas valo.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
2) Illan rukoushetken lukukappale
1. Kor. 7:25–31
Naimattomista naisista minulla ei ole Herran antamaa käskyä. Sanon kuitenkin oman mielipiteeni, sillä Herra on suonut minulle sen armon, että minuun voi luottaa. Sen ahdingon ajan vuoksi, jota nyt elämme, jokaisen on hyvä pysyä entisellään. Jos sinulla on vaimo, älä pyri hänestä eroon. Jos sinulla ei enää ole vaimoa, älä etsi itsellesi uutta. Mutta jos menetkin naimisiin, et tee väärin. Ja jos naimaton nainen menee naimisiin, hänkään ei tee väärin. Naimisissa olevat joutuvat kuitenkin elämässään ahtaalle, mistä haluaisin teitä säästää.
Sanon teille, veljet: aika on käymässä vähiin. Siksi niidenkin, joilla on vaimo, on nyt elettävä kuin heillä ei vaimoa olisikaan, surevien on oltava kuin he eivät surisi ja iloitsevien kuin eivät iloitsisi; niiden, jotka ostavat jotakin, on oltava kuin eivät saisi pitää ostamaansa, ja niiden, jotka käyttävät hyödykseen sitä mitä tässä maailmassa on, on oltava kuin eivät saisi siitä mitään hyötyä. Tämä nykyinen maailmamme on näet katoamassa.
Esikatsele ja tulosta
Päivän psalmi
Päivän psalmi
Ps. 77:2–13
Minä rukoilen Jumalaa, huudan suureen ääneen,
minä rukoilen Jumalaa, ja hän kuulee minua.
Ahdingossani minä etsin apua Herralta,
hänen puoleensa kurottuu käteni öisinkin, hellittämättä.
Kukaan muu ei voi minua lohduttaa.
Minä ajattelen Jumalaa ja olen levoton,
minä mietin, ja tuska valtaa minut.
Sinä et anna silmieni ummistua,
mieleni kuohuu, mutta pysyn vaiti.
Minä ajattelen muinaisia aikoja,
muistelen menneitä vuosia.
Minä pohdin itsekseni kaiken yötä,
ajatukset kiertävät päässäni.
Onko Herra hylännyt meidät ainiaaksi,
eikö hän enää välitä meistä?
Onko hän iäksi evännyt laupeutensa,
yhäkö hän vaikenee, polvesta polveen?
Onko Jumala unohtanut armonsa,
vihassaan sulkenut sydämensä?
Minä ajattelen: ”Siinä on tuskani syy,
että Korkeimman teot ovat toiset kuin ennen.”
Minä muistelen tekojasi, Herra,
muistan ihmeitä, joita muinoin teit.
Minä ajattelen kaikkia töitäsi,
mietin sinun suuria tekojasi.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Esikatsele ja tulosta
Minä rukoilen Jumalaa, huudan suureen ääneen, *
minä rukoilen Jumalaa, ja hän kuulee minua.
Ahdingossani minä etsin apua Herralta,
hänen puoleensa kurottuu käteni öisinkin, hellittämättä. *
Kukaan muu ei voi minua lohduttaa.
Minä ajattelen Jumalaa ja olen levoton, *
minä mietin, ja tuska valtaa minut.
Sinä et anna silmieni ummistua, *
mieleni kuohuu, mutta pysyn vaiti.
Minä ajattelen muinaisia aikoja, *
muistelen menneitä vuosia.
Minä pohdin itsekseni kaiken yötä, *
ajatukset kiertävät päässäni.
Onko Herra hylännyt meidät ainiaaksi, *
eikö hän enää välitä meistä?
Onko hän iäksi evännyt laupeutensa, *
yhäkö hän vaikenee, polvesta polveen?
Onko Jumala unohtanut armonsa, *
vihassaan sulkenut sydämensä?
Minä ajattelen: ”Siinä on tuskani syy, *
että Korkeimman teot ovat toiset kuin ennen.”
Minä muistelen tekojasi, Herra, *
muistan ihmeitä, joita muinoin teit.
Minä ajattelen kaikkia töitäsi, *
mietin sinun suuria tekojasi.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Esikatsele ja tulosta
Viikon psalmi
Viikon psalmi
Ps. 90: 1-6, 12-15
Herra, sinä olet meidän turvamme
polvesta polveen.
Jo ennen kuin vuoret syntyivät,
ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa, sinä olit.
Jumala, ajasta aikaan sinä olet.
Sinä annat ihmisten tulla maaksi jälleen ja sanot:
”Palatkaa tomuun, Aadamin lapset.”
Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä,
kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki.
Me katoamme kuin uni aamun tullen,
kuin ruoho, joka hetken kukoistaa,
joka vielä aamulla viheriöi
mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu pois.
Opeta meille, miten lyhyt on aikamme,
että saisimme viisaan sydämen.
Herra, käänny jo puoleemme. Kuinka kauan vielä viivyt?
Armahda meitä, palvelijoitasi!
Ravitse meitä armollasi joka aamu,
niin voimme iloita elämämme päivistä.
Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo
yhtä monena vuotena kuin vaivamme kesti.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Esikatsele ja tulosta
Herra, sinä olet meidän turvamme *
polvesta polveen.
Jo ennen kuin vuoret syntyivät,
ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa, sinä olit. *
Jumala, ajasta aikaan sinä olet.
Sinä annat ihmisten tulla maaksi jälleen ja sanot: *
”Palatkaa tomuun, Aadamin lapset.”
Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, *
kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki.
Me katoamme kuin uni aamun tullen, *
kuin ruoho, joka hetken kukoistaa,
joka vielä aamulla viheriöi *
mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu pois.
Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, *
että saisimme viisaan sydämen.
Herra, käänny jo puoleemme. Kuinka kauan vielä viivyt? *
Armahda meitä, palvelijoitasi!
Ravitse meitä armollasi joka aamu, *
niin voimme iloita elämämme päivistä.
Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo *
yhtä monena vuotena kuin vaivamme kesti.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Esikatsele ja tulosta
Viikon apokryfiteksti
Viikon apokryfiteksti
Viis. 7:7–14
Niinpä minä rukoilin Jumalaa,
ja hän antoi minulle ymmärrystä.
Käännyin hänen puoleensa
ja sain viisauden hengen.
Minä asetin sen valtikoiden ja valtaistuimien edelle,
rikkaus ei ollut siihen verrattuna mitään.
Kalleintakaan jalokiveä en pitänyt sen vertaisena,
sillä maailman kaikki kulta
on sen rinnalla ripaus hiekkaa
ja hopea silkkaa savea.
Minä rakastin viisautta
enemmän kuin terveyttä ja ulkoista kauneutta
ja pidin sitä päivänvaloa tärkeämpänä,
sillä sen loiste ei mene mailleen.
Viisauden myötä sain kaiken muunkin hyvän,
onhan sillä hallussaan mittaamattomat aarteet.
Minä iloitsin kaikista hyvyyksistä,
koska tiesin viisauden tuovan niitä,
mutta en vielä tiennyt,
että se on myös synnyttänyt ne.
Minkä olen vilpittömin mielin oppinut,
sen jaan nyt auliisti eteenpäin.
Näitä rikkauksia en halua piilotella,
sillä viisaus on ihmisille ehtymätön aarreaitta.
Ne, jotka saavuttavat viisauden,
saavuttavat Jumalan ystävyyden,
sillä lahjat, jotka opetus on antanut,
puhuvat heidän puolestaan.
Esikatsele ja tulosta