Virsikirja.fi on uudistunut, siirry käyttämään uutta palvelua!

Hae virsikirjasta:

Tulostusversiosta saat käyttöösi parempilaatuisen nuottikuvan:

virsi_264.doc


sama sävelmä: 188, 613

264On turmeltunut ihminen

Saksassa 1529


 
1.
On turmeltunut ihminen
jo Aadamista asti.
On meissä myrkky pahuuden
parantumattomasti.
Ei itseään siis yksikään
pois orjuudesta osta.
Vain Jumala vain armosta
voi nostaa turmiosta.

2.
Me hylkäsimme Jumalan,
vaan Poikansa hän antoi.
Vaivoissa ristinkuoleman
syntimme Jeesus kantoi.
Hän taisteli ja lunasti
niin meidät kuolemalta.
Voitettu on ja voimaton
kuoleman hirmuvalta.

3.
Hän elämä ja valo on
ja tiemme, totuutemme
ja sana katoamaton,
annettu oppaaksemme.
Ei kädestään hän kenenkään
suo riistää elämäämme.
Näin uskoen ja luottaen
Kristuksen turviin jäämme.
4.
Vaan pettymyksen katkeran
se itsellensä tuottaa,
ken hylkää Herran Jumalan,
ihmisen voimaan luottaa.
Ei synnissä, sen hetteissä
hän pääse janostansa.
Jos Kristus saa sen sammuttaa,
hän löytää auttajansa.

5.
Ken täällä kuulee Jumalaa,
se turvassa saa olla,
ja horjumatta seistä saa
sen talo kalliolla.
Kun tuulispää ja rajusää
käy päälle raivoissansa,
ei horjuta se taloa,
se kestää paikallansa.

6.
On kynttilänä sanasi,
sen, Herra, anna loistaa,
valaista askeleitani,
epäilys, pelko poistaa.
Yön aikana saan sanassa
jo nähdä aamutähden.
Näin toivossa voin kulkea
ja kerran kotiin lähden.
 

Lazarus Spengler 1524. Ruots. 1543. Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. August Ahlqvist 1867 Johan Ludvig Runebergin muokkauksen (1857) pohjalta. Uud. komitea 1937.

 

Virsien tekijänoikeuksien omistajat ja haltijat


  • Virren numero vuoden 1938 virsikirjassa: 303
  • Virren numero Suomen ruotsinkielisessä virsikirjassa: 195
Viitteitä
Liitteet

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet