Virsikirja

 

257 Oi Jeesus, synnyit maailmaan

O Jesu Christ, som mandom tog (O Jesus Krist, som mänska blev)

Vuoden 1701 Vanhassa virsikirjassa oli adventti- ja jouluvirsien välissä kolmen virren osasto "Christuksen lihaan-tulemisesta", johon sisältynyt nykyinen Oi Jeesus, synnyit maailmaan on sittemmin ollut sijoitettuna osastoon "Jumalan armo Kristuksessa". Mutta jouluinen tämä virsi on niin sisältönsä kuin sävelmänsäkin puolesta. Sävelmä on yhteinen Paul Gerhardtin jouluvirren ”Nyt seimellesi seisahdan” (25) kanssa. Helposti voisikin luulla, että jouluvirren sävelmä olisi otettu myös tähän virteen. Todellisuudessa on kuitenkin tapahtunut päinvastoin.

Virren suomensi jo Jaakko Finno virsikirjaansa 1583. Se on siis ollut suomalaisessa virsikirjassa aivan alusta asti, ja tämä saksalainen sävelmä on aina kuulunut siihen. Gerhardtin jouluvirsi puolestaan tuli suomalaiseen virsikirjaan vasta 1886 ja sai silloin meillä tämän saman sävelmän. On nimittäin huomattava, että Saksassa Gerhardtin jouluvirren sävelmänä on aikaisemmin ollut se koraali, joka vielä edellisessä virsikirjassamme liittyi Lutherin virteen ”Oi iloitkaa, te kristityt” (261; nyt se esiintyy mm. virressä 137). Saksan evankelisen kirkon uudessa virsikirjassa Gerhardtin jouluvirrellä on Johann Sebastian Bachin sävelmä.

Oi Jeesus, synnyit maailmaan edustaa Ruotsin vanhinta luterilaista virsiperintöä. Sen tekijä on ollut itse Ruotsin uskonpuhdistaja Olavus Petri (1493-1552), joka Lutherin ja Melanchthonin oppilaana oli valmistunut maisteriksi Wittenbergin yliopistossa. Hänen virsitekstinsä ovat etupäässä käännöksiä – niiden pohjalta on monta virttä aikoinaan suomennettukin. Tätä virttä on kuitenkin pidettävä hänen omana sepittämänään. Mutta jouluisen virtensä sisällön hän imi juuri äsken mainitusta Lutherin virrestä. Ja kun Luther kutsuu iloitsemaan, Olavus Petri vastaa: "Riemuita sydämemme saa."

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 25 esittelyssä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet