Virsikirja

 

259 Kiitetty Herra, joka kansallensa

Välsignad Gud, som Israel förlossat

Juhannus on suven juhla, mutta myös kirkkovuoden tärkeä juhlapyhä. Sana "juhannus" tulee nimestä Johannes: juhannus on Johannes Kastajan päivä.

Virsi Kiitetty Herra, joka kansallensa on virsi Johannes Kastajasta. Hän tuli valmistamaan tietä, julistamaan Kristuksen saapumista. Jeesuksessa "on aamunkoitto kirkas noussut meille, / yön kuolonvarjoon kauas eksyneille". Varsinaisesti virsi toistaa Johannes Kastajan isän Sakariaan kiitoslaulua, joka ennen vanhaan oli virsikirjassa Raamatun omin sanoinkin. Sellaisena se nyt sisältyy aamurukouksen (laudes) kaavaan: "Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala! Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen..." (Luuk. 1:68-79).

Virren Kiitetty Herra, joka kansallensa tekijä Lars Stenbäck (1811-1870) oli lahjakas runoilija. Voimakkaan uskonnollisen murroksen jälkeen hän liittyi herännäisyyteen eikä sen jälkeen enää juuri runoja kirjoittanut. Virtensä hän sepitti sen ruotsinkielisen virsikirjakomitean jäsenenä, johon myös Runeberg kuului. Komiteatyön ensimmäisenä tuloksena valmistui 1857 Runebergin virsikirjaksi sanottu ehdotus kansallisrunoilijan työn hedelmänä.

Stenbäckin oma virsikirjaehdotus ilmestyi 1866. Hän suhtautui kriittisesti toisaalta Runebergin mieltymykseen vanhojen virsien arkaismeihin, toisaalta Topeliuksen korostukseen, että virsissä tulisi olla kansanlaulun yksinkertaisuutta. Stenbäckille tärkeää oli kyllä moitteeton, kaunis muoto, mutta ennen muuta dogmaattinen selkeys.

Omia virsiä Stenbäck sepitti vähän. Nykyisessä ruotsalaisessa virsikirjassamme hänen alkuperäisiä virsiään on kuusi, suomalaisessa kaksi – tai oikeastaan vain tämä juhannusvirsi, sillä runoa ”Silmäisi eteen, Jeesus” (288) Stenbäck ei virreksi tarkoittanut. Huugo Nybergin säveltämänä siitä tuli laajan suosion saanut hengellinen laulu, joka nyt on myös virsikirjassa.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet