Virsikirja

 

235 Armon lähde, Jeesuksemme

Du, som i ditt ord förkunnar

Konfirmaatio on koko seurakunnan yhteinen juhla, jossa päähenkilöinä ovat murrosikäiset, usein aivan omassa kulttuurisessa maailmassaan elävät nuoret. Konfirmaatioon osallistuu runsaasti seurakuntalaisia, jotka eivät kovin ahkerasti muutoin kuluta kirkon penkkiä.Virsikirjan viidestä konfirmaatiovirrestä kolme on vähintään parin sadan vuoden ikäisiä. Kaksi tuoreempaa ovat nekin jo kypsempään ikään ehtineiden runoilijoiden kynästä lähteneitä.

Samuel Ödmannin konfirmaatiovirsi on kirkolliseen kieleen ja sanastoon perehtyneen seurakunnan esirukous konfirmoitavien puolesta. Uskonpa, että kuka hyvänsä myötämielinen vanhempi tai kummi mielellään osallistuu rukouksen ajatuksiin, jos vain jaksaa luoda itselleen mielikuvan siitä, mitä virressä oikein sanotaan. Pelkäänpä, että monelta jäävät nuo pohdinnat suorittamatta ja virren hieno sisältö sisäistämättä.

Valistusajan lapsena Ödmann käy läpi kristityn kasteen ja ehtoollisen varassa tapahtuvan vaelluksen. vaiheita. Konfirmaation tarkoitus tulee virressä vahvasti esille, siinä rukoillaan nuorille sakramenttien antamaa voimaa ja rohkeutta elämän matkalla, myös uupumuksen ja eksymisten aikana.

Virren sävelmällä lauletaan myös Väinö Malmivaaran rukousvirttä lasten puolesta. Siionin virressä 200 Malmivaara rukoilee ehkä vielä väkemämmin: ”pyyhi vaikka nimeni, kun vain siunaat lapseni”. Eteläpohjalaisten muotoilema melodia on voimakas, mutta täynnä toivoa oleva vetoomus lasten ja nuorten puolesta.

Hannu Vapaavuori

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet