Virsikirja

 

77 Käy yrttitarhasta polku

Från örtagården leder

"Kunkin virsisävelmän tulee soveltua jumalanpalvelukseen kokoontuneen seurakunnan veisattavaksi kirkossa." Sitaatti on vuoden 1963 kirkolliskokouksen virsikirjavaliokunnan mietinnöstä. Siinä vaiheessa vielä karsiutuivat mukaan ehdotetut hengelliset laulut. Kun nykyinen virsikirjamme sitten 1986 hyväksyttiin, käsitykset olivat muuttuneet ja nähtiin vihdoin hengellisen laulunkin soveltuvan kirkkovirreksi.

Virsikirjaan silloin saaduista hengellisistä lauluista Käy yrttitarhasta polku on ehkä vähiten 'virsimäinen'. Sen tekijä – sekä säveltäjä että sanoittaja – on ruotsalainen koulumies, Bollnäsin seminaarin rehtori Carl Liander (1847-1916). Hän oli vakaa kristitty, joka tunnettiin myös etevänä saarnamiehenä. Hän oli myös mukana valmistamassa laulukirjaa Sionstoner (Siionin sävelmiä, 1889). Laulu Käy yrttitarhasta polku ilmestyikin juuri siinä ensi kerran.

Suomeksi laulu ilmestyi 1903 Lähetysseuran julkaisemassa laulukirjassa Hengellisiä lauluja ja virsiä, johon sen suomensi Martti Ruuth. Se liitettiin sitten moneen laulukirjaan, mutta esim. evankelisen liikkeen Siionin kanteleeseen vasta 1961. Suomennoksen kieliasua on parannettu ensin Hengellisiä lauluja ja virsiä uudistettaessa 1951 ja sitten laulun tullessa virsikirjaan 1986.

Käy yrttitarhasta polku kutsuu seuraamaan Jeesuksen kärsimystä. Sen "sanat ja sävelmä yhdessä saavat aikaan mietteliään, hartaan, tutkistelevan vaikutelman" (Seppo Suokunnas).
Toisaalta on helppo ymmärtää niitäkin, joiden mielestä laulun sävelmä on aiheeseen nähden kovin hempeä. Ja Jeesuksen kärsimystien lähtökohdaksi mainittu "yrttitarha" voi herättää mielikuvia, jotka tuskin vastaavat Getsemanen todellisuutta.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet