Virsikirja

 

9 Kristus tulee, kuningas

Sieh, dein König kommt zu dir!

Tämä adventtivirsi ei ole sidoksissa adventtiaikaan, sillä se sopii jumalanpalveluksen alkurukoukseksi aina, ajankohdasta riippumatta. Kun seurakunta kokoontuu kirkkoon kohdatakseen sanassa ja sakramentissa Herransa, se voi juhlamielellä sanoa: "Kristus tulee, kuningas!" Siinä iloisessa odotuksessa sydämen täyttää nöyrä kiitos.

Virren toinen säkeistö alkaa kasteen muistamisella. Se onkin tärkeää! "Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu" (Katekismus). Siihen luottaen saamme rukoilla vastaanottavaa mieltä Jumalan sanalle. Kolmas säkeistö viittaa messun aloittavaan yhteiseen rippiin: synnintunnustukseen ja synninpäästöön. Neljännen säkeistön aiheena on ehtoollinen. "Täällä jo, kuin taivaassa" saadaan siinä olla Jeesuksen seurassa.

Tuo ehtoollisrukous vie ajatukset jo edessä olevaan arkeenkin: "anna elää seurassasi". Viimeinen säkeistö – joka itsessään on oivallinen kirkkoontulijan rukous – on myös kirkostalähtijän rukous ja sopii siten jumalanpalveluksen loppuunkin, siis päätösvirreksi. Sehän viittaa jumalanpalveluksen päättävään Herran siunaukseen, kun siinä pyydetään Pyhää Henkeä kirkastamaan Kristusta. "Herra kirkastakoon kasvonsa teille", meille sanotaan ennen lähtöä. Juuri sitä tarvitaan, kun ollaan lähdössä voiman lähteeltä eli jumalanpalveluksesta jälleen maailmaan: "Kristus, tule, lahjoita / Henki Pyhä sydämeeni / kirkastamaan sinua, / johdattamaan askeleeni."

Virren on kirjoittanut saksalainen "kuiskaava runoilijapappi" Philipp Friedrich Hiller (1699-1769), joka menetti äänensä 52-vuotiaana. Virsikirjaamme vuonna 1938 tulleet muut neljä Hillerin virttä ovat Simo Korpelan alun perin Hengellisiin lauluihin ja virsiin suomentamia, mutta tämän adventtivirren on suomentanut Elias Lönnrot ja se on ollut virsikirjassa jo vuodesta 1886 saakka.

Saksalainen sävelmä on vuodelta 1653, jolloin se virren Jesus meine Zuversicht (625 "Jeesus elää, turvani") koraalina ilmestyi Christoph Rungen toimittamassa kokoelmassa ja samana vuonna myös kuuluisassa virsikirjassa Praxis pietatis melica.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet