Virsikirja

 

625 Jeesus elää, turvani

Jesus, meine Zuversicht

Virren alkuperästä on virsikirjassa vain merkintä­: saksalainen 1653. Mutta kun virsi aikoinaan (1886) tuli suomalaiseen virsikirjaan, oli tekijäksi merkitty Brandenburgin vaaliruhtinatar Louise Henriette. Se tieto on sittemmin osoitettu erheelliseksi. Saksan uudessa virsikirjassa tekijäksi on nyt osoitettu Otto von Schwerin.

Vapaaherra Otto von Schwerin (1616-1679) oli valtiomies, Brandenburgin ”Suuren vaaliruhtinaan” Friedrich Wilhelmin lähimpiä neuvonantajia. Hurskas vapaaherra oli reformoidun kirkon jäsen kuten vaaliruhtinaskin, joka uskontopolitiikassaan suosi kalvinilaisia luterilaisten kustannuksella. Kun vaaliruhtinas solmi avioliiton hollantilaisen prinsessan Louise Henrietten kanssa, tuli Otto von Schwerinistä tämän kotiopettaja ja myös sielunhoitaja. Myöhemmin hän toimi prinssien kasvattajana. – Jo aikaisemmin syntynyt virsi Jeesus elää, turvani oli painettu ensi kerran 1644. Se sisältyi 1653 ilmestyneeseen virsikirjaan ja kuului vaaliruhtinattaren mielivirsiin.

Kaksi virsistämme aloittaa pääsiäisen ilosanoma: ”Jeesus elää”. Toinen niistä (99) onkin pääsiäisvirsi, mutta tämä toinen on sijoitettu osastoon Kuolema ja iankaikkisuus. Virren ensimmäinen säkeistö painottuu toki siihen, että ”Jeesukseni kanssa saan elää”, mutta kun samaan hengenvetoon seuraavat sanat ”käydä kuolemaan”, niin ollaankin jo virren keskeisessä sanottavassa. Kolmas säkeistö vakuuttaa, ettei kuolemakaan erota uskovaa Jeesuksen kädestä, ja neljän sitä seuraavan säkeistön sisältönä on ylösnousemisen ja autuaitten riemuun pääsemisen ”kirkas, elävä toivo”.

Usein on kuitenkin niin, että virrestä on parhaiten jäänyt mieleen sen alku: ensimmäiset sanat ja ensimmäinen säkeistö. Tämän virren alkusanat lienevät painuneet monen veisaajan mieleen: ”Jeesus elää, turvani, hän on minut lunastanut.”

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 9 esittelyssä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet