Virsikirja

 

537 Kun koittaa huomenhetki

Hvarmed skal jag nu låfva

Aamuvirren Kun koittaa huomenhetki tekijäksi on virsikirjassa merkitty Håkan Ekman. Tieto on epävarma, koskapa nimen perässä on kysymysmerkki. Toisaalta tieto on jollain lailla varmakin. Virsi on nimittäin akrostikon eli sen ruotsinkielisen alkutekstin säkeistöjen alkukirjaimista muodostuu nimi Håkan Ekman. Se kaiketi ilmaisee virren kirjoittajan. Siitä vain ei ole päästy perille, kenestä sen nimisestä on kysymys. Virsikirjassa tarkoitettu ja siis virren tekijäksi arveltu Håkan Ekman oli kuollessaan 1719 Göteborgin oikeuspormestari.

Huomio kiinnittyy helposti tämän paljon hyvää asiaa sisältävän aamuvirren seitsemänteen säkeistöön, jossa pyydetään siunausta isänmaalle ja kansalle. Jatko on mitä ajankohtaisin: ”Siunaa myös rauhantyö / ja murra kaikkialta / kovuus ja vihan valta, / hälvennä pelon yö.” Sehän ei tietenkään ole peräisin 1600-luvulta, vaan virsikirjan viime uudistuksesta. Edellisessä virsikirjassa (1938) sillä kohtaa vielä pyydettiin siunausta esivallalle ja myös heimokansoille.

Alun perin se säkeistö oli esirukous kuninkaan puolesta, jolle pyydettiin myös pitkää ikää. Suomen tultua liitetyksi Venäjään kuningas vaihdettiin ruhtinaaksi, mikä tarkoitti suuriruhtinasta eli keisaria.

Kun Elias Lönnrot 1872 muokkasi virttä, hän kirjoitti suuriruhtinastamme ajatellen: ”Suo kauvan pitää saamme / hänt’ onneks maallemme, / niin että valtansa / hän tahtos jälkeen käyttää.” Silloin elettiin ”onneksi maallemme” hyvän tsaarin Aleksanteri II:n aikaa. Jos se versio olisi tullut virsikirjaan, se olisi routavuosina kyllä jätetty veisaamatta! Vuoden 1886 virsikirjassa säkeistö sitten kuitenkin kuului näin: ”Varjele, hyvä Isä, / myös ruhtinastamme, / hänelle ikää lisää! / Suo vallitsijamme / tääll’ aina valtansa / sun tahtos mukaan käyttää; /rauhalla maamme täytä / ja siunauksella.”

Näin virsi voi muuttua, kun ajat muuttuvat.

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 39 esittelyssä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet