Virsikirja

 

89 Nyt herää yöstä, henkeni

Wach’ auf, mein Herz, die Nacht ist hin

Johannes Kastaja sanoi Jeesuksesta: "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" Karitsa-nimitys elää virsirunoudessa milteipä Jeesus-nimen synonyymina. Pääsiäisvirsissä se voi saada rinnalleen toisen, hyvinkin vastakkaisen kuvan, kun Jeesusta sanotaan myös Juudan leijonaksi. Niinpä tässä virressä veisaamme: "On Jeesus, uhrikaritsa, / maailman sovittanut, / on pyhä Juudan leijona / kuoleman kukistanut.".

Juudan leijona on peräisin Ilmestyskirjasta: "Juudan heimon leijona, Daavidin juuriverso, on saanut voiton" (Ilm. 5:5). Tämä raamatunkohta on antanut aiheen pitää leijonaa ylösnousseen Jeesuksen, kuoleman voittajan symbolina.

Virren Nyt herää yöstä, henkeni kirjoittaja Laurentius Laurenti (Lorenz Lorenzen, 1660-1722) toimi Bremenin tuomiokirkon kanttorina 38 vuotta. Hän oli speneriläisen pietismin merkittävin virsirunoilija. Hänen virsikokoelmansa Evangelia melodica (1700) kaikki 150 virttä perustuvat kirkkovuoden pyhäpäivien evankeliumiteksteihin. Kolme niistä suomennettiin vuoden 1886 virsikirjaan; nyt niistä on jäljellä enää tämä pääsiäisvirsi.

Laurentius Laurentin runous pohjautuu kauttaaltaan Raamattuun. Kun hänen aikansa eli siis barokin runoilijat pyrkivät saavuttamaan mainetta sanallisella loistokkuudella, hän kirjoitti yksinkertaista, konstailematonta tekstiä. Virtensä hän sepitti jo tuttuihin sävelmiin, jotta ne olisi helppo omaksua. Pietismin hengessä hän puhuttelee sisäistä ihmistä herättääkseen sydämiä katumukseen ja parannukseen.

Pääsiäisaamun viesti haudan teljet murskanneesta Jeesuksesta antaa lähtökohdan runoilijan sanottavalle: "Jo herää synnin haudasta ja nouse toivoon uuteen." Virsi neuvoo hylkäämään maailman turhuuden, uskomaan huolet ja murheet Ylösnousseelle ja sotimaan syntiä vastaan. Jeesus auttaa, "hän vierelläsi kulkee".

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet