Virsikirja

 

176 Pois pelko, Herran kansa!

Lobt Gott getrost mit Singen (Lass dich durch nichts erschrecken)

Virsi on peräisin uskonpuhdistuksen ajalta, böömiläisveljien saksankielisen virsikirjan vuoden 1544 painoksesta. Virren kirjoittaja on mahdollisesti Michael Weisse (n. 1488-1534). Hän oli 1531 toimittanut mainitun virsikirjan ensimmäisen painoksen, joka oli siihen mennessä laajin saksankielinen virsikirja ja jolle Martti Luther antoi suuren arvon. Niihin aikoihin böömiläisveljet jo olivat ehtineet kokea vainoakin.

Suomen Lähetysseura julkaisi 1900-luvun alussa ensimmäisen osan hyvin suosituksi tulleesta kokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä. Siitä tehtiin samanaikaisesti sekä suomalainen että ruotsalainen laitos. Tähän laulukirjaan Kannuksen – ja sittemmin Mustasaaren – kirkkoherra I. A. Björklund (1855-1947) ruotsinsi virrestä Pois pelko, Herran kansa kolme säkeistöä ja kirjoitti niiden lisäksi neljännen. Näin syntyneen kokonaisuuden suomensi Martti Ruuth, myöhempi kirkkohistorian professori. Nykyiset iskevät alkusanansa virsi sai tullessaan 1938 virsikirjaan.

Pois pelko, Herran kansa on suurenmoinen ylistys- ja lohdutusvirsi. Tanskasta periytyvä sävelmä on "uljaan tekstinsä veroinen": lennokas rytmi ja avarin kaarroksin aaltoileva linja "vastaavat mielikuvaa kotkan lennosta, joka lopuksi häilymättä liitäen laskeutuu turvaisaan pesään"(Erkki Kurki-Suonio). Tämä Björklundin virteen tuoma vaikuttava lintuaihe nousee Raamatusta, Jumalan viestistä Israelin kansalle tämän saavuttua vaelluksellaan Siinainvuoren juurelle: "Te olette itse nähneet, kuinka olen kotkan siivin kantanut teitä ja tuonut teidät tänne luokseni” (2. Moos. 19:4).

Virrellä on selvä kokemuspohja: joka seuraa Herraa, saa häneltä avun. Hän piirittää kansaansa armollaan, "hän antaa armon koittaa". Kolmas säkeistö on verraton kirkon riemuvirsi. "Hän ihmeitänsä näyttää / voi vielä kansassaan, / sen toivon kerran täyttää, / sen nostaa kunniaan."

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet