Virsikirja

 

336 Me riemumielin ylistämme

Lovsjungom Herrens Jesu kärlek

Suomen evankelisen liikkeen hengellinen isä Fredrik Gabriel Hedberg (1811-1893) tunnetaan myös hengellisten laulujen kirjoittajana. Siionin kanteleessa hänen laulujaan on 15. Virsikirjassa niitä on kaksi. Niistä tämä Me riemumielin ylistämme on myös kirkkomme ruotsinkielisessä virsikirjassa, jossa sen sävelmänä on Dimitri Bortnjanskin koraali, tuttu isänmaanvirrestä 579 "Oi Herra, korkein valtiaamme".

Siihen sävelmään Hedberg tämän virtensä alun perin kirjoittikin: hänen innoittajansa oli nimittäin Gerhard Tersteegenin virsi "Ich bete an die Macht der Liebe", joka oli tullut tunnetuksi juuri tähän venäläiseen sävelmään liitettynä. Sillä sitä laulettiin usean vuosikymmenen ajan Siionin kanteleessakin, kunnes laulu vuoden 1923 laitoksessa sai suomalaisen Ilmari Krohnin (1867-1960) sävelmän, joka sitten 1938 tuli Hedbergin laulun mukana virsikirjaankin.

Virressä oli alkuaan kymmenen säkeistöä, mutta virsikirjassa se on lyhennetty viiteen. Kun Siionin kannel uudistettiin 1961, tämä laulu otettiin siihen silloisesta virsikirjasta sellaisenaan, mutta lisättynä säkeistöllä, joka alkoi sanoilla: "Sun rakkautes tulta aivan / on mahdotonta sammuttaa". Kun evankelisen liikkeen laulukirja nyt on taas uudistettu, tämä säkeistö on edelleen mukana (SK 357:2). Nykyisen virsikirjan säkeistöistä on jätetty pois toinen, neljäs on muuttamattomana, muilta osin tekstiä on muokattu. Nimenomaan kolmannessa ja viidennessä säkeistössä on pyritty lähemmäksi Hedbergin alkuperäistä sanontaa. Niinpä jälkimmäisessä pyydetään: "Suo minun kasvaa vahvemmaksi / opissa, rakkaudessa", kun taas virsikirjassa vastaava rukous kuuluu: "Tee sanassasi vahvemmaksi, / Henkesi anna johdattaa."

Jeesuksen rakkauden ylistys nousee Hedbergin virressä aivan sydämen pohjasta – eikä sen riemumieli ei ole aiheetonta.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet