Virsikirja

 

589 Rauhan Herra, siunaa meitä

For the healing of the nations

Hollantilaissyntyinen Fred(erik) Kaan (1929-2009) muutti 23-vuotiaana Englantiin ja opiskeli siellä mm. sosiologiaa ja sielunhoitoa. Papiksi hänet vihittiin 1955. Fred Kaanista tuli työssään ja runoissaan kirkon yhteiskunnallisen vastuun herättäjä. Toimittuaan Englannissa pappina hän siirtyi Geneveen Reformoidun kirkon maailmanliiton palvelukseen. Vuosina 1993-97 Kaan toimi Kirkkojen ihmisoikeusfoorumin sihteerinä.

Pappina toimiessaan Kaanilla oli vaikeuksia löytää virsiä, jotka olisivat puhuneet suoraan maailman heikoista, köyhistä ja sorretuista. Niinpä hän alkoi runoilla itse virsiä seurakunnalleen. Kokoelmassa Pilgrim Praise (’Pyhiinvaeltajan ylistys’, 1968) on tämä virsi ihmisoikeuksista (A Hymn of Human Rights). Virsi Rauhan Herra, siunaa meitä ei kata Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen kaikkien 30 artiklan sisältöä, mutta muuntaa sen kantavat perusajatukset rukoukseksi.

Virsi ilmestyi samana vuonna, jolloin Kirkkojen Maailmanneuvosto piti kokoustaan Uppsalassa 1968. Virren tematiikka kuuluu laajasti ottaen siihen 1960-luvun loppupuolen kansainväliseen keskusteluun ja liikehdintään, jolloin yliopistokampuksilla oli levotonta, nostettiin esille globaalin talouden vääristymiä ja kolmannen maailman ongelmia. Tshekkoslovakiassa yritettiin kehittää ihmiskasvoista eurokommunismia.

Myös eri kirkoissa keskusteltiin niiden vastuusta ja tehtävästä maailman hädän kohtaamisessa ja lievittämisessä. Toisten mielestä kirkon tuli keskittyä vain sanan julistukseen ja hengellisen elämän hoitoon. Toiset taas näkivät, että Jeesuksen opetus ja esimerkki velvoittavat kirkkoja astumaan ulos maailmaan, näkemään sen ongelmat ja asettumaan kaikkien heikkojen ja sorrettujen rinnalle. Fred Kaan kuuluu epäilemättä jälkimmäiseen joukkoon. Hän on sukupolvemme kansainvälisimmin tunnettuja virsirunoilijoita ja hänen tekstejään on käännetty lukuisille kielille.

Virren sävelmänä on pohjoissavolainen koraalitoisinto, jonka on tallettanut W. Malmberg (Wilhelmi Malmivaara) 1800-luvun lopulla. Sävelmä muuntelee vanhaa ruotsalaista koraalia (painettuna 1697) Upp min tunga att lovsjunga (virsi 28 A).

Markku Kilpiö

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet