Virsikirja

 

567 Ah, kuinka kevät hohtaa

Wie lieblich ist der Maien

567 Ah, kuinka kevät hohtaa

Vielä edellisessä virsikirjassa ei varsinaisia kevätvirsiä ollut. Vanhan aamuvirren Taas siunattu päivä nyt luo valoaan pari säkeistöä ("Ah, jos joka puulla ja pensaallakin…" ja "Kas, lintunen lentävi korkeuteen…") korvasivat puutteen. Nyt kevätvirsiä on neljä. Niistä ensimmäisenä on saksalaisen Martin Behmin kirjoittama Ah, kuinka kevät hohtaa.

Virren sävelmä poikkeaa siitä, mihin olemme virsissä tottuneet. Se ei muistuta perinteistä koraalia, ei myöskään perinteistä hengellistä laulua. Keväisen iloinen ja raikas sävelmä on kyllä vanha, 1500-luvun jälkipuoliskolta. Sen on säveltänyt saksalainen Johann Steurlein (Steuerlein, 1546-1613), jonka kerrotaan olleen väsymätön runoilija, kansanomainen melodianluoja ja erittäin ahkera hengellisten ja maallisten laulujen säveltäjä. Hän oli opiskellut lakia ja toimi virkamiehenä, ensin kaupunginkirjurina Wasungenissa, sitten kansliasihteerinä, notaarina ja kaupunginjohtajana Meiningenissa. Nämä kaupungit sijaitsevat Werra-joen laaksossa.

Jo ennen kuin Ah, kuinka kevät hohtaa tuli virsikirjaan, se tunnettiin meillä Hilkka Norkamon suomentamana kuorolauluna, joka alkoi sanoilla "Oi kuinka kevään aika on armas, suloinen". Virsikirjaan sen on suomentanut Niilo Rauhala.

Virren runoilija Martin Behm (1557-1622) palveli pappina synnyinkaupungissaan Sleesian Laubanissa (nykyisessä Puolassa, nimeltään Luban). Hän julkaisi useita saarnakirjoja; virsiä hän kirjoitti yli 500. Virsikirjassamme niistä on kolme, tämän kevätvirren lisäksi loppiaisvirsi 45 "Oi Kristus, valtiaamme" ja Jeesus-virsi 298 "Vapahtajani Jeesus on".

Ah, kuinka kevät hohtaa on – kuten sitä virsikirjassa seuraavat kaksi muuta kevätvirttä –varsinaisesti helluntaivirsi. Se näkyy kolmannesta säkeistöstä, jossa laulamme: "Suo Hengen valon loistaa / pimeään sydämeen / ja esteet tieltä poistaa / uskoon ja vapauteen."

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 575 esittelyssä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet