Virsikirja

 

262 On hyvyydessään Jumala

Es ist das Heil uns kommen her

Virren On hyvyydessään Jumala kirjoittaja Paul Speratus (1484-1551) oli uskonpuhdistuksen ajan miehiä. Hän kuuluu luterilaisen virren aloittajiin. Ensimmäinen luterilainen virsivihko ilmestyi 1524; se tunnetaan nimellä Achtliederbuch (’Kahdeksan laulun kirja’), koska siinä oli kahdeksan virttä. Sen virsistä neljä oli Lutherin ja kolme Speratuksen käsialaa; yhden kirjoittajaa ei tiedetä.

Paul Speratus aloitti uransa katolisena pappina, mutta hänestä tuli uskonpuhdistuksen esitaistelija Itävallassa ja Määrissä. Kerettiläisenä hänet vangittiin, mutta kuolemantuomiolta hän säästyi ja hankkiutui vapaaksi päästyään Wittenbergiin. Lutherin suosituksesta Preussin herttua Albrecht kutsui hänet linnansaarnaajaksi Königsbergiin (nyk. Kaliningrad). Vuodesta 1530 Speratus toimi piispana Marienwerderissä (nyk. Kwidzyn, Puolassa). Yhdessä Johann Gramannin (ks. virttä 323) kanssa hän toteutti Preussin uskonpuhdistuksen.

Speratuksen virren sisältönä on luterilainen vanhurskauttamisoppi, joka tiivistyy apostoli Paavalin päätelmässä, että "ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo, ilman lain vaatimia tekoja" (Room. 3:28). Virsi liittyy Lutherin virteen "Oi iloitkaa, te kristityt", jota se seurasikin mainitussa virsivihkosessa (ja nyt myös meidän virsikirjassamme). Runomittakin on molemmissa sama.

Alkuaan 14-säkeistöinen On hyvyydessään Jumala on opetusvirsi. Innostavana sitä ei voi pitää. Se on kuin kappale dogmatiikkaa runon muodossa. Sävelmäkin on melko puiseva. Kuitenkin siitä tuli yksi niitä virsiä, jotka tehokkaasti levittivät uutta oppia Saksassa.

Virren suomennoksen pohjana on Olavus Petrin ruotsinnos. Se mukailee vapaasti Speratuksen tekstiä, ja sen kolme loppusäkeistöä Olavus Petri sepitti itse. Toisin kuin saksalaiset me pääsemme laulamaan rakkaudesta, joka on uskon hedelmä eikä pyydä kiitosta teoistaan.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet