Virsikirja

 

534 Yö synkkä aivan hämmästyi

Yö hirmuinen nyt hämmästyi

Keskiaikana suosittuihin hymnisävelmiin sepitettiin usein uusia tekstejä, aluksi latinan- ja myöhemmin myös kansankielellä. Hymnin nelisäkeinen perusmuoto laajeni usein viisisäkeiseksi tai sitäkin laajemmaksi. Jacobus Finno näyttää sepittäneen virsikirjansa (1583) aamuvirren Yö hirmuinen nyt hämmästyi böömiläisen Michael Weissen saksankielisen virsikirjan (1531) virren pohjalta.

Maskun Hemmingin virsikirjassa (1605) virren sävelmäviitteenä on hänen helluntaivirtensä (1986:115), johon taas on ainakin Kangasalan käsikirjoituksesta (1624) liittynyt saksalainen, alun perin maallinen sävelmä. Hymnien sävelmiä on kautta aikojen käytetty ristiin ja ne ovat sekoittuneet toisiinsa. Niinpä vuoden 1701 virsikirjassa viimeinen säe kerrattiin, koska käytössä oli viisisäkeiseksi laajentunut sävelmän muoto. Vuoden 1938 virsikirjassa taas Hemmingin aamuvirrelle osoitettiin mm. Piae cantiones -kokoelmassa (1582) esiintyvän hymninkaltaisen laulun Jesu dulcis memoria sävelmä.

Jacobus Finnon kahdeksan säkeistön jatkoksi lisättiin vuoden 1646 virsikirjassa hymnien yleiseen tapaan doksologia eli Pyhälle Kolminaisuudelle osoitettu kiitossäkeistö. Vuonna 1986 säkeistöistä vähennettiin kolme. Niiden mukana katosivat mm. Finnon sanat "Sua viel’ nytkin pyydäm’ palvell’ sekä kesäll’ että talvell’".

Erkki Tuppurainen

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet