Virsikirja

 

522 Anna, Herra, kansallemme

(Meno puhdas, rehellinen)

Virren kaukaisena taustana on vuoden 1886 virsikirjaan tullut virsi 405 ”Meno puhdas, rehellinen”, jonka tekijäksi ilmoitettiin hakemistossa ”Tuntematon. Suomal. tällä vuosisadalla” [1800-luvulla]. Tekijä lienee kuitenkin Jacob Tengström (1755-1832), joka 1803 nimitettiin Turun piispaksi. Vuonna 1817 hän sai arkkipiispan arvon.

Tengström toimi useiden vuonna 1817 asetettujen kirkollisten kirjojen uudistamiskomiteoiden puheenjohtajana. Vuoden 1886 virsikirjan virsi 405 kuuluu osastoon Tuomarein ja oikeuden-etsijäin virsiä. Virren kantava ajatus on sopu ja sovinto. Näitä sanoja ei muokkauksessa enää ole, mutta ajatus kuitenkin kulkee samoja latuja. Virkamiesten ja ”tehtäviinsä valittujen” lahjomattomuus on sekä alkuperäisessä että muokkauksessa rukouksen kohteena.

Virttä muokattaessa on käyttöön otettu nykyaikaisia sanoja, kuten neuvottelu ja laajakatseisuus. Lisäksi näkökulma on laajentunut vastuun kantamiseen, silmien ja sydämen avautumiseen maailman hädälle.

Virren käyttötilanteet jäävät hieman arvoituksellisiksi. Toisaalta ensimmäinen säkeistö antaa näkökulmaksi koko kansan, mutta jo toisessa säkeistössä ollaan neuvotteluissa, joissa veisaajakin on mukana. Viimeinen säkeistö muistuttaa kasvamisesta kohti rauhaa.

Virren sävelmän on laatinut Helsingin Nikolainkirkon (nykyisin tuomiokirkko) monitaitoinen urkuri Rudolf Lagi (1823-1868), jolta koraalien lisäksi syntyi mm. englannin kielen harjoituskirja. Konserttitoiminnan ohessa hän opetti saksaa ja englantia sekä pyrki perehtymään virsihistoriaan.

Markku Kilpiö

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet