Virsikirja

 

303 Jeesus, aarteheni

Jesu, meine Freude

Kukapa musiikin ystävä ei tuntisi Johann Sebastian Bachin suurenmoista motettia Jesu, meine Freude. Motetti valmistui tilaustyönä hautajaismusiikiksi. Sen rungoksi Bach valitsi Johann Franckin kirjoittaman ja Johann Crügerin säveltämän virren, jonka suomennos alkaa sanoilla Jeesus, aarteheni. Se puhuu Jeesuksesta kuoleman voittajana (säk. 2, 3, 7). "Jeesus voi, ken voiton toi, / kuolemasta minut auttaa / kuolemansa kautta."

Virren kirjoittaja, asianajaja Johann Franck (1618-1677) oli yksi Saksan 1600-luvun merkittävistä virsirunoilijoista. Kotikaupungissaan Gubenissa hänelle uskottiin erilaisia hallinnollisia tehtäviä aina pormestarin asemaa myöten. Virren säveltänyt Berliinin Nikolainkirkon kanttori Johann Crüger (1598-1662) sävelsi huomattavien aikalaisrunoilijoiden virsiä (Gerhardt, Franck, Rist ym.) ja julkaisi lukuisina painoksina ilmestyneen virsikokoelman, joka tunnetaan latinankielisellä nimellään Praxis pietatis melica. Saksaksi käännettynä nimi kuului: Übung der Gottseligkeit in (…) Gesängen, ’Hurskauden harjoitus lauluin’. (Latinan adjektiivin melica taustalla on kreikan sana melos ’laulu’; samaa juurta on sana melodia.)

Bachin motetissa virren säkeistöjä on kuusi eli Franckin virsi kokonaisuudessaan. Mutta meidänpä virsikirjassamme säkeistöjä onkin seitsemän – ja edellisessä, vuoden 1938 virsikirjassa jopa kahdeksan. Selitys löytyy sitä edeltäneestä eli vuoden 1886 virsikirjasta, jossa oli kaksi samoin sanoin alkavaa virttä ("Jesus, sielun' palaa, sydän sua halaa"). Molemmat oli merkitty Johann Franckin nimiin, mutta toinen niistä pohjautui Johan Schmedemanin varsin vapaaseen ruotsinnokseen, johon tämä oli sepittänyt pari lisäsäkeistöäkin. Vuoden 1938 virsikirjaan nuo kaksi virttä yhdistettiin, ja nykyinen viides säkeistö "Monet kukkuloille" edellyttää virren alle myös ruotsalaisen Johan Schmedemanin (1653–1713) nimen.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet