Virsikirja

 

204 Herra Jeesus, Hengelläsi

Herre Jesus, kom at røre

Kööpenhaminan Marmorikirkkoa ympäröi kahdentoista kuvapatsaan sarja. Patsaat esittävät Tanskan kirkkohistorian merkkimiehiä. Heidän joukossaan on kolme kuuluisaa virsirunoilijaa. Näistä varhaisin oli Thomas Kingo (1632-1703). Muut kaksi ovat Brorson ja Grundtvig.

Thomas Kingosta, jonka sukujuuret johtavat Skotlantiin, tuli 1677 Fynin hiippakunnan (Odensen) piispa. Hän oli aikansa merkittävin tanskalainen runoilija – laajemminkin ottaen barokkirunouden kaikkein huomattavimpia edustajia, sanoo pohjoismaisen kirjallisuuden tuntija Francis Bull. Kingon 1674 julkaisema hengellinen kokoelma loi perustan hänen runoilijamaineelleen; se sisälsi aamu-, ilta- ja katumusvirret viikon kullekin päivälle.

Vuonna 1683 piispa Kingo sai tehtäväkseen virsikirjan uudistamisen. Kuuden vuoden työn tuloksena hän sai valmiiksi "talviosan", so. virret adventista helluntaihin. Sen sisältämistä virsistä puolet eli 132 oli Kingon omia. Ankara kritiikki johti kuitenkin tämän työn hylkäämiseen: Kingon katsottiin menneen liian pitkälle muokatessaan vanhoja virsiä. Kun uusi virsikirja vihdoin valmistui komiteatyönä 1699, siihen sisältyi 85 Kingon sepittämää virttä. Sitä ruvettiin sanomaan Kingon virsikirjaksi.

Tanskan nykyisessä virsikirjassa Kingon virsiä on 82. Antologiaan Tuhat laulujen vuotta on Aale Tynni suomentanut hänen aamuvirtensä "Idästä kohottaa taas päivä tultaan". Siinä hänen runonsa hehkuu kirkkaimmillaan. Se virsi on 3-säkeistöisenä Ruotsin kirkon virsikirjassa (nro 493).

Omassa virsikirjassamme on vain tämä yksi Thomas Kingon virsi, Herra Jeesus, Hengelläsi. Se on kirkossakävijän harras rukous, jumalanpalveluksen alkuvirsi. Virren suomentajan Jaakko Haavion viimeiseen säkeistöön tuomaa voimakasta taivaskaipuuta ei oikeastaan tapaa Kingon tekstistä, jossa pyydetään: "Pysy (nyt) luonani, valmista sieluani ja vielä kuoleman hetkellä vahvista uskoani ja anna kurjuudelleni autuas loppu!"

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 66 esittelyssä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet