Virsikirja

 

261 Oi iloitkaa, te kristityt

Nun freut euch, lieben Christen gmein

Martti Lutherin (1483-1546) virsistä persoonallisin Oi iloitkaa, te kristityt on selvästi omaelämäkerrallinen. Toisen ja kolmannen säkeistön "minä" on Erfurtin luostarissa sieluntaisteluaan käynyt munkki Martti Luther.

Rohkean kansanomaisesti Luther sitten siirtää tapahtumisen ikuisuuden tasolle: Isä Jumala ja Jeesus Kristus keskustelevat synneissään kuolemaan kulkeutuvan Martti Lutherin pelastamisesta, ja Isä lähettää Poikansa "kärsimään hänen kuolemansa". (Samanlainen Isä Jumalan ja hänen Poikansa keskustelu tavataan myös Paul Gerhardtin virressä "Kas Karitsata Jumalan" (58), jonka suomennoksesta kyseinen vuoropuhelu kuitenkin on jätetty pois.)

Virren ytimeen tullaan seitsemännessä säkeistössä. Sen saksalaisessa alkutekstissä Jeesus lausuu kuuluisat sanat, joita ei ole onnistuttu siirtämään suomennokseen: "Minä olen sinun ja sinä olet minun" (ich bin dein und du bist mein). Virsi rinnastuu tekijänsä toiseen suurenmoiseen tekstiin, toisen uskonkohdan selitykseen, jossa Luther kirjoittaa: "Uskon, että Jeesus Kristus on lunastanut minut, kadotetun ja tuomitun ihmisen."

Jeesuksen puheenvuoro päättyy kutsuun hänen valtakuntansa työhön: "Tuo tekoni ja sanani nyt julki rohkeasti." Loppuun saakka Luther siis kertoo tässä virressään siitä, mitä hän on itse saanut kokea. Mutta samalla hän kirjoittaa kaikille ihmisille, jotka ovat kokeneet samaa kuin hän. Oi iloitkaa, te kristityt sisältää kristillisen seurakunnan uskon ja tunnustuksen. Se on todella ensimmäinen luterilainen virsi, ei vain niistä vanhin, vaan myös mitä keskeisin.

Virteen liittyy kaksi perinteistä sävelmää. Edellisessä, vuoden 1938 virsikirjassa sillä oli nykyisen virren 137 "Armollaan Herra ennättää" sävelmä, joka nyt on osoitettu käytettäväksi vaihtoehtoisena. Varsinaisena sävelmänä on virren alkuperäinen koraali (Achtliederbuch 1524).

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet