Virsikirja

 

256 Kristus, Jumalan Poika

Herr Christ, der einig Gotts Sohn

Kristus, Jumalan Poika on vanhin evankelinen Jeesus-virsi. Se on myös ensimmäinen naisen kirjoittama luterilainen virsi, syntynyt samoihin aikoihin kuin Martti Lutherin virsiesikoiset. Virren tekijä oli Elisabeth Cruciger (o.s. von Meseritz, k. 1535), jonka elämänvaiheet olivat samankaltaiset kuin Lutherin puolison Katharina von Boran. Kumpikin oli aatelista syntyperää, ja kumpikin oli ollut nunna. Näistä kahdesta naisesta tuli myös läheiset ystävykset. Elisabeth von.Meseritz solmi näet avioliiton Lutherin oppilaan ja työtoverin Caspar Crucigerin (Kreuziger) kanssa, josta sitten tuli Wittenbergin yliopiston professori.

Kerrotaan, että nuori Elisabeth näki kerran unta, jossa hän saarnasi Wittenbergin kirkossa. Hänen miehensä liitti unen puolisonsa lauluihin ja arveli sen merkitsevän, että joitakin niistä vielä tullaan laulamaan jumalanpalveluksissa. Tämän tarinan mukaan Elisabeth Cruciger olisi sepittänyt useitakin lauluja, mutta vain tämä yksi tunnetaan.

Alkusäkeistöjensä vuoksi Kristus, Jumalan Poika on hyvinkin jouluinen virsi, kun se kertoo, mitä Kristus meille merkitsee. Kirkkovuoteen sovitettuna kaari ulottuu adventista pääsiäiseen: hän koittaa meille Isästä; hän syntyi ihmiseksi; hän voitti kuoleman vallan.

Ensi kertaa evankelisen kirkon virressä Kristuksen kirkkautta verrataan tässä aamutähteen: "Hän, kirkas aamutähti, / valoksi meille lähti / maanpiiriin pimeään." Kirkas aamutähti puolestaan kuuluu loppiaisvirsien kuvakieleen. Saksan evankelisen kirkon virsikirjassa Kristus, Jumalan Poika aloittaakin yhä loppiaisvirsien osaston. Meillä tämä virsi on jo kauan ollut osastossa "Jumalan armo Kristuksessa". Keskeistä virressä on harras rukous.

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 124 esittelyssä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet