Virsikirja

 

221 Kiittäen nyt ylistämme

Pange lingua gloriosi corporis mysterium

Ehtoollisvirren Kiittäen nyt ylistämme alkuperämerkinnöissä mainitaan Tuomas Akvinolainen (1225- 1274), keskiajan huomattavin teologi ja filosofi, jonka arvostus roomalaiskatolisessa kirkossa on suuri.

Katolisessa kirkossa sai 1200-luvulla alkunsa kolminaisuudenpäivän jälkeisenä torstaina vietettävä Kristuksen ruumiin juhla, jonka aiheena on ehtoollisopin keskeinen ajatus leivästä ja viinistä Kristuksen ruumiina ja verenä. Tätä juhlaa varten paavi pyysi Tuomas Akvinolaista laatimaan juhlaliturgian, ja siihen Tuomas kirjoitti kuuluisat hymninsä ja sekvenssinsä.

Virren Kiittäen nyt ylistämme varsinainen tekijä on kyllä ollut Hemminki Maskulainen (k. 1619). Hyvin vähiin jäivät nimittäin virren kosketuskohdat Tuomas Akvinolaisen hymniin Pange lingua gloriosi corporis mysterium ja sekvenssiin Lauda, Sion, salvatorem, ja virren myöhemmissä versioissa ne ovat käyneet vieläkin hennommiksi. Sitä paitsi Hemmingin opillinen kanta oli toinen, kun hän katolisen muuttumisopin hyläten kirjoitti selkeästi: "Leipä ei muutu".

Liittymiä Tuomaan tekstiin oli Hemmingin virren alkuosassa (VVK 19:1–7). Jatkossa (8–12) Hemminki puhui katumattomasta ehtoollisvieraasta ja sen vastakohtana oikeasta ehtoollisvieraasta, joka syntejänsä katuen toivoo elämäänsä uudistusta ja uskoo, että Herran kuolema on päästänyt hänet synnistä vapaaksi. Armoa kerjäten hän muistelee Kristuksen suurta laupeutta. "Näin laupiaasti / Meit' lunasti / Christus kuolemallans' kovall', / Taivaan taritsee, / Ruokkii, ravitsee / Ruumiill', verelläns' meit' omall'; / Meihin hän yhdistyy, / Meillen omistuu, / Virvottain meit' alinomat'."

Akvinolaisen upeat tekstit voidaan mainita vain virren alkuosan etäisenä taustana. Eipä Hemminkikään tuntisi virren nykymuotoa omakseen – niin paljon se on myöhemmin saanut uutta sisältöäkin. Henki ja opetus ovat toki entisellään.

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 28 b esittelyssä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet