Virsikirja

 

590 Rauha ei saavu, jos emme

Fredlös er freden, hvor menneskets veje

Voimakkain yhteiskunnasta, talouselämästä ja maailmantilanteesta nousevin teemoin ja kuvin tanskalaisen Marcus Lauesenin (1907-1975) virsi haastaa sosiaalieettiseen analyysiin ja uudelleenarviointiin: ”tuhoon vie tie, jolla määräämme itse”. Lauesen ei osoittele rikkaita tai syyllisiä meidän ulkopuoleltamme: ”Siksi on korkea aika nyt huutaa / kaikille meillekin: Seisahtukaa!” Virren syntyaikaan 1970-luvun alussa ei vielä puhuttu talouden globalisaatiosta tai kvartaalitaloudesta, mutta Lauesenin tilannekuvaus ei ole vanhentunut: ”Kiista ja ahneus maailman täyttää, / valta ja kilpailu vahvimpien.”

Maailman lohduttomaan tilaan Lauesen näyttää muutoksen mahdollisuuden: ”Katsokaa Kristusta, Ihmisen Poikaa, / rauhamme luojaa ja sovittajaa.”

Virren päättää jouluinen kuva seimeen syntyneestä lapsesta. Se kertoo, että maailmaan syntyi kerran Lapsi, jossa on totuus, rauha ja autuus.

Marcus Lauesen aloitti teologian ja kielten opiskelun Kööpenhaminan yliopistossa, mutta opinnot jäivät kirjailijanuran avauduttua. Lauesen on kirjoittanut mm. kaksiosaisen romaanin Lutherista, runokokoelmia sekä suomeksi käännetyn romaanin Ja nyt odotamme laivaa (suom. Mika Waltari 1932).

Tanskalaisen Henrik Fibiger Nørfeltin (1940-) moderni koraalisävelmä on useissa pohjoismaisissa virsikirjoissa.

Markku Kilpiö

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet