Virsikirja

 

281 Lienenkö outo ainoa maan päällä

Bin ich allein ein Fremdling auf der Erden

Vanhasta Kirkkoraamatusta (1776) luemme: ”Joska minulla olisivat siivet niin kuin mettisellä, että minä lentäisin (…) niin minä kauvas pakenisin” (Ps. 55:7-8). Siihen liittyivät vanhan virren säkeet: ”Mä sivullen’ jos siivet mettiseltä / Saisin, pakoisin paikkaan toiseen täältä” (VVK 266:11). Nyt sama psalminkohta kuuluu näin: ”Jos saisin kyyhkysen siivet, lähtisin lentoon (…) Pakenisin kauas…” Ja virrensäkeistö alkaa: ”Jos metsäkyyhkyseltä siivet saisin, / pois piilopaikkaan kauas kaikkoaisin.”

Vanhaan raamatunkieleen kuuluva mettinen eli toukomettinen (virsi 105:3!) tarkoittaa siis metsäkyyhkystä. Psalmiin näin liittyvä virsi alkaa sanoilla Lienenkö outo ainoa maan päällä. Mutta kun psalminlaulaja haluaisi paeta jumalattomia vihollisiaan, virsirunon puhujaa ahdistavat kaikkinaiset murheet. Hän kokee olevansa Herran vitsan alla.

Alkuperäinen pitkä (15 säkeistöä) ja vaikuttava runo voi tuoda mieleen vaikkapa Eino Leinon Helkavirsien Tumman, ”syntymässä säikähtäneen”. Kun Jakob Arrhenius käänsi virren Ruotsin vuoden 1695 virsikirjaan, hän karsi siitä kaksi säkeistöä, mutta lisäsi virren loppuun vastaavasti kaksi uutta. Ne toivat virteen toivon näköalan, ja ne ovat yhä mukana virsikirjassamme. Seitsemännen säkeistön kuvat – eksynyt lammas, tuhlaajalapsi, kadonnut raha – viittaavat Jeesuksen vertauksiin Luukkaan evankeliumin 15. luvussa.

Virren tekijä on tuntematon saksalainen runoilija. Todennäköisesti hän on elänyt Tukholmassa, sillä virsi sisältyi Tukholman saksalaista seurakuntaa varten 1675 julkaistuun virsikirjaan. Tämän virren alle oli siinä merkitty pelkkä R. Aikoinaan arveltiin, että se olisi tarkoittanut virsikirjan julkaisijaa, kirjansitoja Christoph Reusneria, ja hänen nimensä oli vielä edellisessä, vuoden 1938 virsikirjassamme tämän virren alla.

Kaunis sävelmä on Ranskan hugenottien psalmivirren melodia vuodelta 1542.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet