Virsikirja

 

253 Herra, joka vartioitset

Du, som din församling vårdar

Virsikirjan osastossa Kirkon virka, vihkimys- ja siunaustoimitukset on kaikkiaan kuusi virttä, joista neljä liittyy pappien virkaan vihkimiseen, vaaliin tai virkaanasettamiseen. Yhden virren (254) aiheena on yleisemmin kutsu Jumalan valtakunnan työhön. Yksi virsistä (255) on tarkoitettu kirkkotilan vihkimiseen.

Papinvaalia varten ruotsalainen Samuel Ödman (1750 – 1829) runoili kaksisäkeistöisen virren, jonka laajennukseksi Elias Lönnrot (1802 – 1884) laati nykyisen toisen säkeistön. Virsikirjassa vuodelta 1886 säkeistö oli tällaisessa asussa: ”Hengelläs nyt auta meitä / Paimenta valitsemaan, / Joka korpehen ei heitä / Suden suuhun lampaitaan; / Joka meitä valppahasti / Laitumelles johdattaa, / Elää itse hurskahasti, / Käskyis tiellä waeltaa!” (1886:198).

Papin tehtäviä kuvataan Ödmanin säkeistöissä sanoilla paimen, opettaja ja kaitsija. Lönnrotin nykykielisessä säkeistössä avataan vielä tarkemmin paimenen tehtäviä: hän etsii, ohjaa ja tukee, on heikkojen luona ihmisenä heidän rinnallaan. On kiinnostavaa, miten Lönnrotin korostukset papin hurskaasta ja käskyjen mukaisesta eettisestä vaelluksesta ovat muuntuneet sielunhoidolliseen suuntaan.

Samuel Ödman on Ruotsin virsihistorian erikoisimpia hahmoja. Nuorena pappina hän toimi Tukholman saaristossa ja kiinnostui luonnosta niin, että Carl von Linnén oppilaana laati kansainvälistäkin huomiota saaneita tutkimuksia. Saaristo koitui hänelle kuitenkin myös kohtaloksi, koska hän sai ”saaristohorkaksi” kutsutun vilutaudin. Suurimman osan elämästään hän vietti vuoteessa täysissä pukeissa varmistaen, ettei sairaus uusiudu.

Erikoinen elämäntapa ei estänyt häntä etenemästä virkauralla. Teologian professoriksi hänet nimitettiin 49-vuotiaana ja hän hoiti niin hallinnollisia tehtäviä kuin opetustakin – vuoteesta. Häntä kutsuttiinkin nimellä Gubben i sängen, vuode-ukko. Luonnontieteen lisäksi hänen kiinnostuksensa kohteet olivat lähes rajattomat. Hän oli virsikirjakomitean jäsen, hän kirjoitti matkakuvauksia, oli kiinnostunut pappissivistyksen kehittämisestä, kirkkokäsikirjasta ja raamatunkäännöksestä. Virsiä hän kirjoitti noin 80, mutta nykyisessä Ruotsin virsikirjassa niistä on jäljellä vain yksi, meillä neljä.

Vuoden 1886 virsikirjassa tällä virrellä oli Gustaf Dübenin (1674) sävelmä (1986:273), tosin erikoisesti rytmitettynä 5/4 tahtiosoituksella. Nykyinen sävelmä on Felix Mendelssohnin (1809 – 1847) kukkea, juhlava, valoisa ja romanttinen koraali.

Markku Kilpiö

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet