Virsikirja

 

432 Herra Jeesus, kunniasta

Lord of glory, who hast bought us

Virren runoilija Eliza Alderson (1818-1889) oli englantilainen papin puoliso. (Hänen veljensä John B. Dykes tuli tunnetuksi sekä teologina että säveltäjänä, jonka säveltämä on mahtava kolminaisuusvirsi 134 "Pyhä, pyhä, pyhä".)

Palveluvirsi Herra Jeesus, kunniasta liittää elimellisesti yhteen uskon ja uskon hedelmät. Koska olemme armosta pelastetut, meidän ei tarvitse kuluttaa ”lahjojamme ja voimiamme” oman pelastuksemme varmistamiseen, vaan voimme suunnata ne itsemme ulkopuolelle. Olemme ”luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut” (Ef. 2:10). Häneltä olemme saaneet ”lahjat lukemattomat”, meidän tehtävämme on jakaa niitä iloiten.

Virren suomentaja Anna-Maija Raittila on kiinnittänyt huomiota siihen, miten virren kolmas säkeistö puhuu tästä samasta asiasta käyttäen erikoislaatuista kuvaa: ”lähimmäistemme kärsimykset ja puutteet ovat kuin väyliä, käyttöuomia meidän lahjoillemme ja voimillemme”. Tätä kuvaa ei pidä käsittää väärin, itsekeskeisesti, vaan mieluummin tähän tapaan: ”Jumala lähettää tiellemme lähimmäisiä, joiden tarpeisiin hän tietää juuri meidän pystyvän vastaamaan – ja päinvastoin me saamme huoliimme oikealla hetkellä oikean auttajan.”

Herra Jeesus, kunniasta osoittautuu myös yhdeksi virsikirjan monista ’aurinkovirsistä’. Jeesusta itseään ei siinä sanota auringoksi, vaan puhe on hänen ”hyvyytensä auringosta”. Sen paistaessa voimme nähdä tien onnelliseen eli autuaaseen elämäntapaan: ”Jos on autuasta saada, autuaampi antaa on.”

Virren päättää rukous, jossa pyydetään uskon uskallusta, toivoa ja luottamusta sekä, yli kaiken, rakkautta. Se nousee Paavalin ’rakkauden korkean veisun’ (1. Kor. 13) yhteenvedosta: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.”

Virteen on liitetty sama kaunis pohjoissavolainen toisinto, joka on tullut tutuksi virrestä 315 ”Valvoa mun, Jeesus, anna”.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet