Virsikirja

 

328 Nyt kiitos Jumalan

Gelobet sei der Herr

Riemuitsevan kolminaisuusvirren ensimmäinen säkeistö ylistää Luojaa ja kolmas Pyhää Henkeä; toisen säkeistön aiheena on Jeesus, joka "meidät kuolosta / kuolollaan pelasti / ja pahan vallasta / verellään lunasti".

Virren kirjoittaja, saksalainen Johannes Olearius (1611-1684) edusti teologina luterilaista ortodoksiaa, mutta hän myös ystävystyi pietismin isän Philipp Jakob Spenerin kanssa ja liittyi hänen ajatuksiinsa. Olearius toimi merkittävissä kirkollisissa viroissa ja yleni kenraali- eli pääsuperintendentiksi, mikä juhlava virkanimike vastaa piispaa. Hänen kirjallinen tuotantonsa oli monipuolinen. Useat hartauskirjat ja moniosainen raamatunselitysteos saivat paljon lukijoita, mutta parhaiten hän löysi tien ihmisten sydämeen virsirunoilijana.

Virren saksalaisessa alkutekstissä on viisi säkeistöä, joista Suomeen on saatu vain neljä. Meillä virsi ilmestyi ensi kerran 1732 Ahasverus Fritschin rukouskirjassa mahdollisesti Isak Ervastin suomennoksena. Virsikirjaan se tuli 1886 Elias Lönnrotin muokkaamana.

Kantaattinsa nro 129 Gelobet sei der Herr, mein Gott J. S. Bach sävelsi tämän virren tekstiin. Siinä hän ei käyttänyt virteen liittyvää Johann Crügerin koraalia, joka on Oleariuksen tekstiä vähän vanhempi ja tunnetaan nimellä Nun danket alle Gott. Sen voi kuulla kahdessa Bachin kantaatissa (nrot 79 ja 192).

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet