Virsikirja

 

564 Aurinko vaipuu mailleen

Så stilla solen dalar

Iltavirsi Aurinko vaipuu mailleen virittyy rauhallisen illan tunnelmiin: "Kun yli maitten ehtoo jo varjojansa luo" – ja helppo on yhtyä rukoukseen: "Jää luoksemme, oi Herra, sun valos meille suo."
Virren toiseen säkeistöön on tiivistetty aivan perinteinen iltarukouksen sisältö. Sitten näkökulma äkkiä muuttuu: ”Ah, milloin koittaa päivä, se aika autuas, / kun aurinkona aina on Kristus armias, / kun Jumalamme itse pois pyyhkii kyynelet / ja ylistystä tuovat tuhanten tuhannet?” Se on omiaan virittämään juhlamielen. Ja niin virsirunoilija johdattaa veisaajat sen päivän, "sen ajan autuaan" odotukseen.

Jotenkin on helppo mieltää tämä virsi erityisesti kesäillan virreksi, joka sopii laulettavaksi, kun Suomen suvi on suloisimmillaan. Se kuitenkin myös vakuuttaa, että se mitä näemme ja mikä meitä ympäröi, on sittenkin synnin ja kuoleman maata. Sen aavisteleminen, millaista onkaan sitten, kun Jumala luo uuden taivaan ja maan, ei puolestaan meiltä onnistu. Sitä ei runoilija yritäkään, hän vain johdattaa meidät näiden tosiasioiden eteen.

Puhuttelevan virren on kirjoittanut suomenruotsalainen runoilija Jacob Tegengren (1875-1956). Hän oli koulutukseltaan agronomi. 1900-luvun alussa hän tuli Närpiön ruotsinkielisen kansanopiston johtajaksi. Myöhemmin hän toimi pankinjohtajana Vöyrillä. Häntä luonnehditaan luonnonrunoilijaksi, joka otti aiheensa nimenomaan kotiseutunsa Pohjanmaan maisemista. Myös uskonnolliseksi mietiskelijäksi häntä voi sanoa.

Kun Tegengreniä aikoinaan ehdotettiin jäseneksi 1920-luvulla työskennelleeseen ruotsinkieliseen virsikirjakomiteaan, hän vasta pitkään harkittuaan suostui, mutta vain toimiakseen "kirjallisena neuvonantajana" – tai niin kuin hän myöhemmin sanoi, "kielentarkastajana". Mutta kun komitean työ pääsi vauhtiin, alkoi virsiaiheita nousta hänen mieleensä. Kirkkomme nykyisessä ruotsalaisessa virsikirjassa Tegengrenin virsiä on kaksitoista ja suomalaisessakin kaksi.

Virren sävelmä on Satakunnan rukoilevaisten keskuudesta Eurajoelta muistiinmerkitty kansantoisinto, jota on virsikirjaa varten muodostellut Armas Maasalo.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet