Virsikirja

 

420 Nyt soikoon taivas kiitostaan

Exultet coelum laudibus

Yllättävin uusi runoilijanimi uudessa virsikirjassamme on epäilemättä Mikael Agricola (n. 1510- 1557). Kyseessä on tämä virsi, jonka alkuperästä on sen alla merkintä: "Mikael Agricolan latinankielinen käsikirjoitus 1556 keskiaikaisen hymnin pohjalta".

Mainittu käsikirjoitus on Rymättylän kirkonarkistossa säilytettävän latinalaisen psalttarin nimiölehden kääntöpuolella. Martti Parvio on päätellyt, että kyseinen psalttari on kuulunut Mikael Agricolalle ja että käsikirjoitus on Agricolan.

Nyt soikoon taivas kiitostaan muistuttaa virttä "Iloitkaan maa, taivas vahvast'" (VVK 197), jonka Jaakko Finno suomensi ruotsin kielestä ensimmäiseen virsikirjaamme ja joka säilyi virsikirjassa vuoteen 1886 saakka. Sen tekijä (tai ruotsintaja) oli Ruotsin uskonpuhdistaja Olavus Petri. Sekä Olavuksen että Agricolan versioiden lähtökohtana on keskiaikainen, jo 1100-luvulta tunnettu vesperhymni Exultet coelum laudibus, mutta alkusanoja lukuun ottamatta koko hymni muokattiin uskonpuhdistuksen aikakaudella uudestaan. Agricolaa on pidettävä hymnin uudelleen muokkaajana, sanoo Parvio. Uudistettu hymni oli tarkoitettu esitettäväksi apostolien päivien vespereissä.

Agricolan virsi perustuu lähetyskäskyyn (säkeistöt 2-­4) ja kasvaa siitä ytimekkääksi lähetysvirreksi. Jeesus antoi lähetyskäskyn juuri ennen taivaaseen astumistaan, ja siten tämä virsi sopii juhlistamaan helatorstain jumalanpalvelusta.

Virren a-sävelmä on alun perin kuulunut edellä mainittuun latinalaiseen hymniin ja on siis peräisin kaukaa keskiajalta. Meillä se liittyi Vanhan virsikirjan virteen "Iloitkaan maa, taivas vahvast'" ja on nyt siis palannut virsikirjaan sadan vuoden poissaolon jälkeen. Valittavana on myös uudempi, englantilainen b-sävelmä, sama joka liittyy Isaac Wattsin virteen 70 "Kun katson ristin ihmettä".

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet