Virsikirja

 

373 Jeesus, kuule rukoukset

Kuule rukouksen’, Jeesus

Virren kirjoittaja Jenny Pohjala (1899-1976) oli kotoisin Orivedeltä. Vuoden 1918 tapahtumat koettelivat ankarasti hänen kotiseutuaan; elämä oli levotonta. Paikkakunnalla vaikutti siihen aikaan myös voimakas helluntaiherätys. Jenny Pohjala on kertonut virtensä synnystä näin: ”Ihmiset olivat järkyttyneitä ja murtuneita. Ulkonainen hätä ajoi ihmisiä Jumalan luokse. Siihen aikaan liikkui kotiseudullani voimallinen herätyksen henki. Monet olivat saaneet uskon lahjan, itse vielä haparoin kuin tienhaarassa. Tuli sitten vuosi 1919 ja helmikuu. Olimme rukoushetkessä erään mummon pienessä mökissä. Täällä sain kokea niin voimallisen herätyskokemuksen, että en osannut muuta kuin kiittää ja ylistää.”

Näiden nuoren ihmisen ensi herätyksen kokemusten keskellä syntyi runo Jeesus, kuule rukoukset. Ennen pitkää Armas Maasalo sävelsi sen sekakuorolle. Tämä Maasalon ”Rukous” valloitti nopeasti vankan sijan kirkkokuorojen ohjelmistossa, ja se löysi tiensä moniin hengellisiin laulukirjoihin, myös Lähetysseuran Hengellisiin lauluihin ja virsiin. Nyt se on myös virsikirjassa. Mutta jo 1958 se englanniksi käännettynä tuli Amerikan luterilaisen kirkon virsikirjaan (Service Book and Hymnal), arvattavasti juuri Maasalon puhuttelevan sävelmän ansiosta.

Armas Maasalo (1885-1960) oli monipuolinen säveltäjä. Hänellä oli keskeinen asema kirkkomuusikkojen koulutuksessa, ja yli 30 vuotta hän toimi Helsingin Johanneksenkirkon urkurina. Hän oli jäsenenä 1930-luvulla työskennelleessä virsikirjakomiteassa samoin kuin vuoden 1938 koraalikomiteassa. Nykyisessä virsikirjassa on seitsemällä virrellä Maasalon sävelmä.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet