Virsikirja

 

46 Taivaan kirkas tähti kerran

Tähti taivahinen kerran

Viidestä loppiaisvirrestämme ensimmäisenä on Philipp Nicolain upea "On kirkas aamutähti nyt" (43), jonka sävelmää Saksassa sanotaan koraalien kuningattareksi. Kolmella muulla – jotka nekin ovat saksalaista alkuperää – on yhteinen suomentaja: Elias Lönnrot (1802–1884). Vain yksi loppiaisen virsistä on suomalainen. Se on Lönnrotin oma virsi Taivaan kirkas tähti kerran.

Nicolain virttä lukuun ottamatta loppiaisvirsien osasto on siis Lönnrotin käsialaa. Mutta vain hänen omansa, Taivaan kirkas tähti kerran, on varsinaisesti "nykyaikainen" loppiaisvirsi, sillä siinä on mukana lähetystyön ulottuvuus. Itämaan tietäjille omistettua loppiaista vietämme lähetyksen päivänä, koska juuri nämä Jeesus-lasta kumartamaan tulleet tietäjät olivat ensimmäiset pakanat, jotka kunnioittivat häntä kuninkaana.

Muut neljä virttä ovat peräisin ajalta, jolloin lähetystyöllä ei vielä ollut sanottavasti jalansijaa evankelisessa kristikunnassa. Elias Lönnrot puolestaan tiedetään lähetystyön ystäväksi. Hän oli mm. mukana Suomen Lähetysseuraa perustettaessa (1859).

Lönnrot tuli virsikirjakomitean jäseneksi 1863. Jo kahden vuoden kuluttua hän julkaisi ensimmäisen yli kymmenestä virsijulkaisustaan. Loppiaisvirsi oli siinä. Se on vanhin suomalainen lähetysvirsi. Lähetyksen sanoma on siinä "ehkä virreksi hieman yksioikoista ja runotonta, mutta sen selvyydessä ei ole mitään toivomisen varaa" (Jaakko Haavio). Lönnrotin virsille onkin ominaista "helppotajuisuus, vilpitön hartaus ja sanonnan koruton vakuuttavuus", todistaa hänen elämäkertansa kirjoittaja Aarne Anttila.

Lähetystehtävää ei vielä ole saatettu loppuun. Lähetystyö jatkuu. Virren viesti on yhä ajankohtainen: "Käskit, että sana pyhä / viedään kaikkeen maailmaan. / Auta, Jeesus, meitä yhä / käskyäsi muistamaan.”

Virren sävelmän luoja Louis (Loys) Bourgeois (n. 1510 - n. 1560) toimi Genevessä uskonpuhdistaja Jean Calvinin työtoverina ja Pietarinkirkon kanttorina. Hänet tunnetaan 1551 ilmestyneen hugenottivirsikirjan toimittajana. Tässä 83 psalmivirren kokoelmassa oli yli 70 hänen omaansa tai muokkaamaansa sävelmää.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet