Virsikirja

 

350 Oi Herra, korvas kallista

Din’ öron, Herre! till mig böj

Virren kirjoittaja Erik Lindschöld (1634-1690) ei ollut mikä mies tahansa. Hän oli Ruotsin suurvalta-ajan huomattavimpia kulttuurihenkilöitä. Hän ansioitui monin tavoin valtion hallinnossa ja oli Kaarle XI:n aikana suorastaan johtava valtiomies. Hänet aateloitiin, ja hänestä tuli kreivi ja vapaaherra. Hän oli etevä puhuja, ja kirjailijana hän loi tekstejä hoviteatterille sekä esiintyi myös virsirunoilijana.

Ruotsin vuoden 1695 virsikirjaan tuli jokunen Lindschöldin virsi; niihin ei kuitenkaan vielä kuulunut se iltavirsi, joka hänen ainoanaan on Ruotsin nykyisessä virsikirjassa (504 "Nu i tysta skuggan fången"). Vuoden 1701 suomalaiseen virsikirjaan käännettiin kaksi Erik Lindschöldin psalmivirttä, ja niistä tämä Oi Herra, korvas kallista on säilyttänyt paikkansa meidän päiviimme saakka. Se perustuu Vanhan testamentin psalmiin 86 "Herra, neuvo minulle tiesi".

Virressä oli alun perin kahdeksan säkeistöä. Kuuteen säkeistöön se lyhennettiin jo vuoden 1886 virsikirjassa. Sellaisena se kattaa psalmin jakeet 1–13. Niissä köyhä ja avuton eli "kurja ja vaivainen" kääntyy rukouksessa Jumalan puoleen. Hän puhuu suurelle Jumalalle, jolle ei löydy vertaa, ja ylistää tämän kunniaa. "Kristilliseen uskoon kuuluu sielun ihastus Jumalaa kohtaan", sanoo Martti Simojoki tämän psalminkohdan yhteydessä.

Ylistettyään Herran hyvyyttä psalminkirjoittaja ottaa puheeksi myös Jumalasta piittaamattomat sortajat, jotka häikäilemättä käyvät hänen kimppuunsa. Heidän puolestaan hänen ei voi sanoa rukoilevan. Häpeää hän heille toivoo, kun he saavat nähdä, miten Herra tätä rukoilijaa auttaa ja lohduttaa. Tämä vahingonilon tuntuinen sävy oli mukana virrestä sittemmin pois jätetyissä säkeistöissä. Niiden syvin sanottava on nyt tiivistetty tähän: "On hyvyytesi suojani / ja pyhyytesi verhoni, / on vahva turva mulla."

Virteen on liitetty kaunis, Siionin virsistä saatu eteläpohjalainen sävelmä (ks. virsi 365).

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet