Virsikirja

 

196 On Herran temppelissä

Hur ljuvt det är att komma

Niistä kolmesta J. L. Runebergin (1904-1877) virrestä, jotka hänen omasta mielestään parhaiten edustivat hänen virsityötään ja joiden hän toivoi tulevan virsikirjaan, on suomalaiseen virsikirjaan kelvannut vain On Herran temppelissä – ja sekin vasta 1986, Toivo Kuulan sävelmän ansiosta.

Virren sävelmä syntyi huhtikuussa 1918. Toivo Kuula toimi siihen aikaan orkesterinjohtajana Viipurissa. Hän sävelsi silloin myös Lars Stenbäckin iltalaulun "Kun maan ja mantereen". Maassa käytiin sotaa. Huhtikuun lopulla valkoiset valtasivat Viipurin. Vapunpäivänä Toivo Kuula osallistui vapautusjuhlintaan. Iltamyöhällä sattunut välikohtaus päättyi siihen, että Kuulaa ammuttiin kuolettavasti; hän kuoli 18.5.1918 vasta 35-vuotiaana.

Kuulan kaksi hengellistä kuorolaulua toimitettiin sitten Suomen Lähetysseuran sävellyskilpailuun, jossa iltalaulu katsottiin ensimmäisen palkinnon arvoiseksi. Molemmat liitettiin Hengellisten laulujen ja virsien toiseen osaan (1920).

Runeberg-sävellyksensä Kuula teki Alpo Noposen suomennokseen, joka noudattaa Runebergin alkutekstiä tähän tapaan: "On Herran templiin tulla / suloista lapsenaan; / siell' sielut saavat olla / kuin liljat tarhassaan. / Ne kääntää kukkasensa / janoisna Herraan päin; / hän taivaankastehensa / suo, heitä virkistäin." Näin romanttisella kirkkokansan kuvauksella ei ollut edellytyksiä päästä suomalaiseen virsikirjaan. Ruotsalaisille se on kuitenkin kelvannut: Ruotsin virsikirjaan Runebergin teksti tuli 1921 ja Suomen ruotsalaiseen 1928.

Suomalaisessa virsikirjassa On Herran temppelissä on Niilo Rauhalan uutena, Runebergin tekstiä realistisempana suomennoksena. "Kuin taivas sateellansa / ravitsee liljaa maan, / niin Herra armollansa / käy meitä hoitamaan."

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet