Virsikirja

 

523 Loit, Herra, minut maailmaasi

Työelämän kysymysten muuntaminen virreksi ei ole helpoimpia tehtäviä. Miten pukea riimilliseen runoon toisaalta luterilainen näkemys jokaisen työn kutsumusluonteesta ja nykyisen työelämän perin arkiset ja karut tosiasiat? Kysymystä pohdittiin virsikirjakomiteassa ja myös yhdessä kirkon yhteiskunnallisen työn johdon kanssa. Virikkeitä Anna-Maija Raittilan virteen antoi myös norjalaisen Arne Brunvollin virsi Du gav, Gud, eit liv i denne verd (1978).

Virren syntyaikojen jälkeen ovat työelämän kysymykset nousseet voimakkaasti esille milloin lamavuosikymmenen, yt-neuvottelu-uutisten, milloin taas työelämän tutkijoiden kriittisten analyysien myötä. Monet keskeiset kysymykset näkyvät myös tässä virressä: työn tarkoitus ja mielekkyys, työuupumus, kilpailu ja tietysti työttömyys.

Keskeinen lähtökohta on ihmisen arvo työstä tai sen puutteesta huolimatta: ”Kun luomakuntaa, Herra, kannat, / teet itse kaiken rakkaudesta. / Näin ihmiselle arvon annat, / työkumppaniksi pyydät jokaista.” Virren rukoilija pyytää, että hän osaisi kytkeä työnsä Luojan maailmalle antamaan tarkoitukseen: ”Teen työtä sinun antamaasi.”

Virressä kokemukset työn kuluttavuudesta lomittuvat pyyntöihin luottamuksen, mielenrauhan ja työn tarkoituksen löytämisestä ja säilyttämisestä.

Virren valoisa melodia on Saksasta vuodelta 1690. Suomessa sävelmää on käytetty vuoden 1886 virsikirjasta lähtien.

Markku Kilpiö

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet