Virsikirja

 

370 Ah, tiesi usko haltuun Herran

Wer nur den lieben Gott lässt walten

Hyvän esimerkin kirjoittajansa omien kokemusten pohjalta syntyneestä virrestä tarjoaa Georg Neumarkin Ah, tiesi usko haltuun Herran.

Saksassa elettiin 30-vuotisen sodan levottomia ja epävarmoja aikoja, kun 19-vuotias Georg Neumark (1621-1681) lähti kotiseudultaan Thüringenistä aloittaakseen opinnot Itä-Preussin Königsbergin (nyk. Kaliningrad) yliopistossa; sinne eivät sotatoimet yltäneet. Mutta matkalla nuori mies joutui rosvojen uhriksi. Siinä hän nyt oli puilla paljailla. Mutta hän päätti vaeltaa eteenpäin siinä toivossa, että hyvä Jumala kyllä auttaa. Ystävällisten ihmisten tukemana hän selvisi lopulta Kieliin, missä hän tammikuussa 1641 sai kotiopettajan paikan. Se oli hänestä kuin taivaasta pudonnut lahja, ja vielä samana päivänä hän sepitti ja sävelsi Jumalan kunniaksi virren Ah, tiesi usko haltuun Herran.

Kolme vuotta myöhemmin Neumark saattoi matkustaa Königsbergiin ja aloittaa oikeustieteen opinnot. Siellä hän sai myös pätevää runonteon ja musiikin ohjausta. Aikanaan hänestä sitten tuli Weimarin herttuan kirjastonhoitaja ja hovirunoilija.

Virsi Ah, tiesi usko haltuun Herran kertoo nuoren kirjoittajansa kokemuksista. ”Ei auta murhe, vaikerrus”, parempi on ”vähän vaivaa kantaa ja luottaa Herran hyvyyteen”. Jumalalle on mahdollista korottaa köyhä, alhainen ja painaa rikas tielle köyhyyden – Neumark tiesi, mistä puhui.

Virren lähtökohtana on psalmin sana: ”Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen” (Ps. 55:23), ja se päättyy kehotukseen, jonkalaista ei virsikirjassamme muualla olekaan: ”Siis lue, veisaa Herran tiellä.”

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet