Virsikirja

 

615 Oi suruton, niin varma menossasi

O syndig man, som säker är och trygger

Virsikirjamme runoilijoista merkillisimpiä on ruotsalainen Lasse Lucidor, oikealta nimeltään Lars Johansson (1638-1674). Hänen virtensä Oi suruton, niin varma menossasi on aikaisemmissa virsikirjoissa kuulunut osastoon Onneton iankaikkisuus, vaikka siinä kyllä taivaastakin puhutaan.

Lucidorin virressä oli alun perin 16 säkeistöä, ja siinä kuvailtiin vahvoin värein vuoron perään taivasta ja helvettiä. Se muistuttaa kuolemantanssi-maalauksiin liittyviä runoja, joissa kuolema näin puhuttelee ihmisiä (sellaiseen voi tutustua Tallinnan Nigulisten kirkossa.) Nykyiselleen lyhennettynä virressä on enää yhdeksän säkeistöä. Alkuaan tosi rajun herätysvirren sävy on näin muuttunut lempeämmäksi.

Lars Johansson jäi varhain orvoksi. Hänen kasvatuksestaan huolehti äidinisä, joka kuoli pojan ollessa 15-vuotias. Lasse Lucidor opiskeli Saksassa ja Ranskassa sekä kävi myös Italiassa ja Englannissa. Hänestä tuli poikkeuksellinen kielitaitoinen; runojakin hän kirjoitti kuudella eri kielellä. Toimittuaan jonkin aikaa kieltenopettajana Upsalan yliopistossa hän muutti 1669 Tukholmaan. Siellä hän eli vapaana kirjailijana ansaiten vaatimattoman toimeentulonsa kääntäjänä ja tilapäisrunojen kirjoittajana. Mainetta ja asemaa hän ei tavoitellut, vaan pysyi sosiaalisesti juurettomana ja viihtyi juomaveikkojen seurassa. Lucidorin kuolema oli väkivaltainen: krouvissa vietetty ilta päättyi kiivaaseen sananvaihtoon, lopuksi vedettiin miekat esille ja runoilija sai surmansa.

Lucidoria on sanottu humalan ja katumuksen runoilijaksi. Hänen tuotannostaan tunnetaan parhaiten toisaalta juomalaulut, toisaalta virret. Molemmissa on rajuutta ja värikylläisyyttä. Niissä saavat ilmaisunsa sekä kuuma, kiihkeä elämänhuuma että raskas, uskonnollinen vakavuus, jotka ovat ominaisia Ruotsin suurvalta-ajalle (E. N. Tigerstedt).

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet