Virsikirja

 

202 Jeesus, sana elämän

Jesu, lifsens kraft och ord

Virren tekijä Lars Nyberg (1720-1792) oli yksi niistä kolmesta lahjakkaasta nuoresta miehestä, jotka 1740-luvulla kirjoittivat virsiä Ruotsin herrnhutilaisille. Hän oli vasta 23-vuotias, kun Sions sånger -kokoelman eli Siionin virsien ensimmäinen osa ilmestyi 1743. (Muut kaksi olivat Johan Kahl ja Anders Odhelius. Tämän kolmikon virsiä on virsikirjassamme yhteensä 15.)

Nyberg valmistui papiksi 22-vuotiaana ja lähti Amerikkaan ruotsalaisten siirtolaisten paimeneksi. Siellä hänen toimintansa herätti levottomuutta, ja hän joutui luopumaan virastaan. Hän vaikutti sitten Englannissa herrnhutilaisen veljesseurakunnan pappina yli 20 vuotta. Kotimaahan palattuaan Nyberg otettiin taas Ruotsin kirkon papiksi, ja lopuksi hän toimi kirkkoherrana Flon seurakunnassa Vänernin etelärannalla.

Ihailtavasti Nyberg kykeni antamaan sanottavalleen ilmeikkään, ytimekkään muodon. Tämä virsi on siitä oiva esimerkki. Moni iskevä, aforistinen säepari jää helposti mieleen: "Soisit tules syttyvän, sytytä siis sydämemme." – ”Niin kuin soisit puhuvamme, ohjaa meidän puheitamme." – ”Ken ei tunne haavojasi, ei hän ole seuraajasi." – ”Ristin lipun nostaissamme varmaan kerran voiton saamme."

Edellisessä virsikirjassa sanottiin (säk. 5): "Armos tulta sydämiin anna virvoitukseksemme." Nyt sama kohta kuuluu: "Armon tuuli suloisin virvoittakoon mieliämme." Siinä on korjattu tekstiin jossain vaiheessa pujahtanut – ja jäänyt – ilmeinen kirjoitus- tai painovirhe. Nyberg näet puhuu nimenomaan armon tuulesta ("nådes-wind").

Virren sävelmä on pohjalainen toisinto Johann Crügerin koraalista, virren 201 "Tänne, Jeesus, tulimme" b-sävelmästä. Taipuisaan kansantoisintoon verrattuna Crügerin sävelmä vaikuttaa jotenkin kulmikkaalta. Ennen kuin virsi vuonna 1938 otettiin virsikirjaan, tässä herännäistoisinnossa oli jokunen melisma eli niekku enemmänkin. Ainakin silloin se oli Siionin virsien sävelmistä ehkäpä kaunein.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet