Virsikirja

 

222 Jeesus Kristus, elämämme

Iesus Christus, nostra salus; Jesus Christus, unser Heiland

Vanhimpiin suomennettuihin virsiin kuuluu Jesus Christus Lunastajam. Se on mukana Jacobus Finnon virsikirjassa (1583) mutta on varmaankin suomennettu jo aikaisemmin. Mikael Agricolan messussa (1549) mainitaan ehtoollisvirtenä vasta ruotsinkielinen Jesus Christus är wår helsa. Tämä sisältyi vuonna 1530 julkaistuun kymmenen ruotsinkielisen virren kokoelmaan, jonka valmistelussa on enemmän tai vähemmän ollut mukana Ruotsin uskonpuhdistajana mainittu Olavus Petri.

Kuten monet Olavus Petrin aikakauden virret tämäkin poikkesi melko lailla ilmeisestä esikuvastaan, Martin Lutherin virrestä Jesus Christus unser Heiland, der von uns den Gottes Zorn wand. Säkeistöjen lukumääräkin oli noussut 10:stä 12:een. Lutherin virsi taas on vapaasti muokattu latinankielisestä esikuvasta, jonka lienee laatinut Johannes von Jenstein noin vuonna 1400. Esikuvan laajalle levinnyt teksti Jesus Christus nostra salus sisältyi myös Piae Cantiones -kokoelmaan (1582). Nykyinen suomalainen teksti on lyhentynyt ja muuttunut Jacobus Finnon tekstistä, joka pysytteli varsin tarkkaan ruotsalaisen version mukaisena. Lutherin vahvan opettava ja nöyryyttä korostava sävy on kuitenkin säilynyt.

Virrestä tunnettiin 1500-luvulla kaksiääninen sovitus, jossa vanhempaan tenoriääneen liittyi diskanttiääni. Saksaan vakiintui tenoriääni, joka nykyisin on virren a-sävelmänä. Se esiintyi myös Piae Cantiones -kokoelman latinankielisen tekstin sävelmänä. Ruotsissa ja Suomessa taas tuli tavaksi laulaa tekstiä diskanttiäänellä. Vuoden 1986 suomalaisessa virsikirjassa se jäi b-sävelmäksi, kun taas tenorisävelmä sai a-sävelmän aseman. Sävelmien muuntumisen takia niitä ei pysty tällaisenaan laulamaan yhtä aikaa. 1500-luvun kokoelmissa ne esiintyivät mm. seuraavassa muodossa:


Erkki Tuppurainen

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet