Virsikirja

 

44 Jerusalem, katse nosta

Werde Licht, du Stadt der Heiden

Loppiaisena muistetaan idän tietäjiä, jotka tulivat kumartamaan Jeesus-lasta, juutalaisten kuningasta. Heille osoitti tietä taivaalle ilmestynyt tähti, joka on saanut keskeisen sijan loppiaisvirsissä. Joidenkin virsien mukaan se tähti merkitsee meille Jumalan sanaa, joka johdattaa meitä Jeesuksen luo (45, 46). Toiset virret taas puhuvat aamutähdestä, joka on keskellemme tullut Jeesus Kristus itse (43, 44, 47). Johann Ristin virsi Jerusalem, katse nosta kuuluu näihin viimeksi mainittuihin.

Rist rakentaa loppiaisvirtensä äärimmäisten vastakohtien varaan: valon ja pimeän. "Pimeässä harhailimme / ennen Herran tuloa", "mutta koska päämme päällä / valon lähde aukeni, / paisteellaan se heleällä / kolkon tiemme valaisi". Niin kuin kerran uusi tähti ilmestyi "öisen taivaan pimennosta", saamme nyt pyytää: "Ilmesty, oi Jeesus, meille / turvaksemme murheessa." Hän on valonamme niin ilon kuin itkun aikoina.

Johann Rist (1606-1667) oli monipuolisesti oppinut mies. Hän oli opiskellut paitsi teologiaa myös lääketiedettä, kasvitiedettä ja matematiikkaa. Hän toimi Wedelin kirkkoherrana lähellä Hampuria. Seurakuntalaisilleen hän ei ollut vain sielunhoitaja, vaan myös lääkäri ja apteekkari. Puutarhassaan hän viljeli lääkekasveja, ja pappilaan kuului myös apteekki. Runoilijana Rist oli hyvin tuottelias. Maallisilla runoillaan hän kohosi omana aikanaan suureenkin maineeseen, mutta pysyvimpiin saavutuksiin hän ylsi virsillään. Loppiaisvirsi Jerusalem, katse nosta sisältyi kokoelmaan, joka sisälsi kirkkovuoden erilaisina juhlapäivinä käytettäväksi tarkoitettuja virsiä. Sellaisista oli siihen aikaan puutetta.

Sotaisen ajan koettelemuksilta Rist ei säästynyt. Vuonna 1643 Lennart Torstensonin johtamat ruotsalaiset sotavoimat ryöstivät hänen pappilaansa. Sama toistui vielä myöhemmin Ruotsin ja Tanskan välisen sodan aikana.

Virren sävelmä esiintyy ensi kerran saksalaisen J. M. Müllerin 1719 julkaisemassa virsi- ja koraalikirjassa.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet