Virsikirja

 

140 Autuaita kaikki hengessänsä köyhät

Jeesuksen vuorisaarnan avaus, autuaaksijulistus (Matt. 5:3-12), on pyhäinpäivän perinteinen evankeliumiteksti. Ortodoksisen kirkon jumalanpalvelukseen eli liturgiaan nämä Autuuden lauseet kuuluvat kiinteänä osana; ne lauletaan liturgian alkuosassa.

Virsikirjassa autuaaksijulistustekstiin liittyviä virsiä on kaksi. Toinen niistä on saksasta suomennettu, reippaaseen negrospirituaali-sävelmään sepitetty nuortenvirsi 516 ”Kuulkaa, keitä Mestari”. Se ei kuitenkaan riittänyt korvaamaan aikaisempaa virttä ”Kristitty, käy kuulemahan opetusta autuuden” (1938:124), joka vaikean sävelmänsä vuoksi oli jäänyt vähälle käytölle. Siksi Anna-Maija Raittila kirjoitti virren Autuaita kaikki, jonka sävelmäksi hän valitsi virrestä ”Jumala on läsnä” (194) tutun koraalin.

Anna-Maija Raittila kypsytteli tätä virttä pitkään. Tuloksena oli virsi, jossa säkeistöjen alut kyllä pohjautuvat vuorisaarnan autuaaksijulistukseen, mutta joka toisaalta kasvaa vaikuttavaksi
Kristus-virreksi. "Kristus itse syntyi kaikkein köyhimmäksi." Kristus kulkee murheellisten rinnalla, hän luo uutta häntä odottavissa, hän pitää yllä toivoa. Kristus suojaa laupeudellaan, hän loistaa puhdassydämisten valona, hän on kuolemallaan tuonut sovituksen ja "vihaa vastaan luottamuksen". Kristus kärsii niissä, joita hänen tähtensä vainotaan, ja vie heidät kerran "juhlariemuun Herran".

Enemmän kuin syventymään vuorisaarnan autuaaksijulistukseen virsi Autuaita kaikki kutsuukin mietiskelemään, mitä on elämä Kristuksessa. Se avaa näkökulmaa elämäntapaan, joka merkitsee "hiljaa olemista, odottamista, lähimmäisen armahtamista, kostamisen sijasta kärsimään suostumista" (Seppo Suokunnas).

Tauno Väinölä

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet