Virsikirja

 

278 Oi armon lähde ainoa

Herr Jesu Christ, du höchstes Gut

Saksalainen Bartholomäus Ringwaldt (1530-1599) sai eläessään mainetta virsirunoilijana. Se maine kantautui Suomeen saakka: Hemminki Maskulainen suomensi virsikirjaansa 1605 peräti kahdeksan hänen virttään, ja myöhemmin niitä suomennettiin vielä kolme. Enimmät niistä karsiutuivat virsikirjan uudistuksessa 1886; nyt niitä on jäljellä enää kaksi.

Ringwaldt oli maalaispappi, joka halusi kirjojensa välityksellä ulottaa sanomansa mahdollisimman laajalle. Hän oli peloton parannussaarnaaja. Laajassa opetusrunossa Die lauter Wahrheit ('Puhdas totuus') hän kohdisti sanansa itse kullekin säädylle. Se sai runsaasti lukijoita – ja moni heistä loukkaantui. Vielä paljon suurempi menestys oli runoelmalla "Uskollisen Eckartin kristillinen varoitus". Se kertoo Danten Jumalaisen näytelmän tavoin, mitä hurskas mies näki vaelluksellaan läpi helvetin ja taivaan.

Ilmestyskirjaa tutkiessaan Ringwaldt tuli siihen käsitykseen, että Kristuksen toinen tuleminen oli jo lähellä (ja tapahtuisi 1584). Nämä ajatukset saivat hänen kirjoittamaan virren Herran päivä läsnä on (155), joka pohjautuu saksalaiseen mukailuun keskiaikaisesta sekvenssistä Dies irae (sen käännös puolestaan on virsi 158 "Vihan päivä kauhistava").

Uskollisena papin kutsumukselleen Ringwaldt siis vaati aikalaisiaan parannukseen ja halusi johdattaa heitä Kristuksen luokse. Hänen katumusvirtensä Oi armon lähde ainoa voidaan sekin lukea kuvauksena parannuksen teosta. Se alkaa synnintunnosta ja keskittyy syntien anteeksi pyytämiseen. Syntivelka "on suurempi kuin minkä jaksan kantaa". Väkevästi virsi kuvaa katuvan tuntemuksia­: "synti kalvaa mieltäni ja leikkaa niin kuin rauta". Mutta Herran sanaan voi turvata: "Ken surren katuu syntejään, / ei pelastusta hädässään / sinulta toivo suotta." Tällä tiellä elämä voi uudistua, kun Herra armon Hengellä vahvistaa rukoilijaa.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet