Virsikirja

 

199 Nyt kiittäkää! On Herra hyvä

Célebrez Dieu, rendez-lui grâce

Ranskalaisen uskonpuhdistajan Jean Calvinin mielestä seurakuntavirren sisällön piti olla suoraan Raamatusta. Etusijan saivat Vanhan testamentin psalmit, joiden pohjalta kirjoitettiin nykyaikaisia, loppusoinnullisia virsiä. Kun Ranskan protestantteja alettiin sanoa hugenoteiksi, ranskankielinen psalmivirsikirja kulkee nimellä hugenottipsalttari. Se valmistui 1562 ja siinä oli virsiä yhtä monta kuin Raamatussa on psalmeja eli siis 150. Niistä kolmanneksen oli kirjoittanut ranskalainen runoilija Clément Marot (1495-1544), etevä komparunojen ja lemmenlaulujen tekijä, jolla siis oli vakavampiakin pyrkimyksiä.

Marot'n psalmivirsiä on virsikirjassamme kaksi: "Hädässä huudan Herraa" (268) ja tämä Nyt kiittäkää! On Herra hyvä, joka pohjautuu psalmiin 118. Se tuli suomalaiseen virsikirjaan 1886 August Ahlqvistin suomentamana, alun alkaen 9-säkeistöisenä.

Alkuaan virren koko sisältö nousi Raamatun psalmista 118. Viittaus pääsiäiseen eli maininta Jumalan Pojan ylösnousemuksesta onkin tullut vasta nykyiseen virsikirjaamme, sitä valmistelleen komitean lisäämänä. Luetaanhan juuri psalmia 118 pääsiäispäivän jumalanpalveluksessa. "Tämän päivän on Herra tehnyt, iloitkaa ja riemuitkaa siitä!"

Kun psalmissa sanotaan: "Herra on Jumala! Hän antoi valonsa meille", niin vastaava virren kohta tuo mieleen myös Herran siunauksen: "Hän lapsillensa kaipaaville kirkastaa rakkaat kasvonsa."

Virrellä on sen alkuperäinen ranskalainen sävelmä vuodelta 1543.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet