Virsikirja

 

84 Nyt se suuri päivä koitti

Dieses ist der Tag der Wonne

Juhlavan fanfaarin tavoin kajahtavat tämän pääsiäisvirren alkutahdit. Sen
pohjoissavolaiseen sävelmään liittyy todella voiton juhlan tuntua. Kyseessä ei ole mikä tahansa suuri päivä, vaan Se Suuri Päivä: Kristus on noussut kuolleista, hän on voittanut ”haudan hirmut”, helvetin ruhtinas on menettänyt valtansa, ”kuolema on kukistettu, synnin vangit armahdettu”.

Kristusta sanotaan tässä virressä ”armonauringoksi”. Aurinko on hänestä usein käytetty kielikuva, jolla on luonteva sijansa erityisesti pääsiäisvirsissä – saavuttihan tieto Jeesuksen ylösnousemuksesta ensimmäiset vastaanottajansa juuri päivänkoiton aikaan.

Neljäs säkeistö liittyy aikoinaan suosittuun, typologiaksi sanottuun tulkintatapaan, jossa Vanhan testamentin henkilöitä ja tapahtumia kuvataan Uuden testamentin täyttymyksen esikuviksi. Meren pohjaan vaunuineen suistunut farao viittaa israelilaisten vapautumiseen Egyptin orjuudesta – Kristus on vapauttanut meidät synnin pakkovallasta. Ja kuten Daavid kaatoi Goljatin, on Kristus kaatanut helvetin ja kuoleman ruhtinaan; tämän kutsuminen käärmeeksi sisältää viittauksen syntiinlankeemuskertomukseen.

Virren Nyt se suuri päivä koitti on kirjoittanut saksalainen Johann Franck (1618-1677), jonka käsialaa on eräs toinenkin riemuvirsi: "Kaikki maat, te riemuitkaatte" (327). Sen sisältö on psalmista 100, mutta se heijastaa myös iloa siitä, että 30-vuotinen sota oli vihdoinkin päättynyt Westfalenin rauhaan 1648. Rauhan tulo on paras uutinen sodan varjossa eläville. Siitäkin vie voiton uutinen, että Kristus on noussut kuolleista ja särkenyt synnin kahleet. Siinä vasta riemuvirren aihe: Nyt se suuri päivä koitti!

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet