Virsikirja

 

426 Menkää maitten ääriin asti!

Menkää kaikkeen maailmahan

Rovasti K. V. Tamminen (1882-1946) oli evankelisen liikkeen merkkimiehiä. Yli kaksi vuosikymmentä hän vaikutti Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen toiminnanjohtajana. Hänen nimensä kuuluu myös suomalaisen virren ja hengellisen laulun historiaan. Evankelisen liikkeen laulukirjan Siionin kanteleen vuoden 1923 uudistus oli tekstien osalta pääasiassa hänen työtään. Virsikirjakomitean jäsenenä Tamminen oli 1930-luvulla. Siionin kanteleen nykyisessä laitoksessa (1999) K. V. Tammisen sepittämiä lauluja on kuusitoista, ja virsikirjassa on viisi hänen kirjoittamaansa virttä.

Evankeliumiyhdistys aloitti lähetystyön Japanissa vuonna 1900. Kun Tamminen oli valittu yhdistyksen johtoon 1923, hän teki tutustumis- ja tarkastusmatkan Japaniin. Tämän matkan kokemukset tekivät Tammisesta lähetystyön palavasieluisen kannattajan. Matkansa vaikutelmia hän kuvasi kirjassaan Valtamerten takaa (1926).

Lähetystyö oli toki ollut Tammiselle läheinen jo aikaisemminkin. Innostavan lähetysvirren Menkää maitten ääriin asti hän kirjoitti 1911 vietettyyn Japanin-lähettien juhlaan. Se alkoi sanoilla "Menkää kaikkeen maailmahan", ja siinä oli alun perin kymmenen säkeistöä; yksi niistä oli tietenkin omistettu nimenomaan Japanille: "Menkää! Myöskin Jaappanissa / huokaa kansa kahleissaan…" Lyhentämättömänä laulu tuli Siionin kanteleeseen 1923; laulukirjan nykyisessä laitoksessa säkeistöjä on kahdeksan. Hengellisiin lauluihin ja virsiin laulu otettiin aikanaan 7-säkeistöisenä, ja kun se vihdoin tuli virsikirjaan 1963, siinä oli nykyiset kuusi säkeistöä.

Virsikirjaan otettaessa tekstiin tehtiin tärkeä muutos. Kolmannessa säkeistössä oli kerrottu vain, että ystävien siunaukset seuraavat lähtijöitä. Uutta oli korostus, että myös me lähettäjät olemme mukana samassa työssä: "Ystäviä Kristuksen johtaa Henki yhteinen."

Sävelmä liittää virren toiseen lähetysvirteen 193 ”Autuuden ja armon sana kulkee maihin kaukaisiin”. Koraalin säveltäjä Rudolf Lagi (1823-1868) oli Helsingin Nikolainkirkon eli nykyisen tuomiokirkon ensimmäinen urkuri.

Tauno Väinölä


Lisää sävelmästä virren 522 esittelyssä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet