Virsikirja

 

536 Kristus, valo valkeuden

O Licht geboren aus dem Lichte

Muuan Bachin suosittu urkukoraali mainitaan meillä usein nimellä Kristus, valo valkeuden – näillä sanoilla alkavan virren mukaan. Sen sävelmään se tietysti perustuukin, mutta Bachilla (kantaatissa 147) tämä koraali alkaa sanoilla "Jesus bleibet meine Freude" – 'Jeesus pysyy ilonani'. Alun perin kyseisen sävelmän loi Johannes Schop (n. 1590-1667) Johann Ristin iltavirteen "Werde munter, mein Gemüte" eli siihen, joka oli mukana vielä edellisessä virsikirjassamme ja alkoi sanoilla ”Käy nyt, sielu sekä mieli” (1938:548).

Bach käytti jo koraalin tasatahtista versiota. Schopin kynästä lähteneenä sävelmä oli iloisempi; niinpä se alkoi kepeällä kahden kahdeksasosanuotin kohotahdilla. Sellaisena sen löytää vuoden 1702 ensimmäisestä koraalikirjastamme Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja (nro 375 "Käy nyt sielun caikell mielell").

Aamuvirren Kristus, valo valkeuden alkusanat tuovat mieleen Nikean uskontunnustuksen, jossa sanotaan että Jeesus Kristus on "Valkeus Valkeudesta". Virren tekijäksi on merkitty Martin Opitz (1597-1639). Julkaisemallaan runousopilla hän vaikutti suorastaan lainlaatijan tavoin tarkoituksenaan, että saksalaiset oppisivat jäljittelemään niitä, jotka olivat päässeet heitä pitemmälle runon sepittämisen taidossa. Hänen opetuksillaan olikin myönteinen vaikutus Saksan runouteen, myös virsirunouteen.

Kristus, valo valkeuden on Opitzin omista virsistä tunnetuin. Hänen sepittämässään virressä oli kuitenkin vain kolme säkeistöä. Kun suomalainen, Inkerinmaalla pappina toiminut Johannes Melartopaeus käänsi sen ruotsiksi 1664, virsi sai lisää sekä pituutta että sisältöä – ja uuden runomitankin, niin että sen sävelmäksi saattoi tulla Johannes Schopin kaunis koraali. Tähän ruotsinnokseen – jossa kyllä 4. ja 5. säkeistö ovat Melartopaeuksen omaa tekstiä – pohjautuu virren suomennos.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet