Virsikirja

 

63 Oi rakkain Jeesukseni

Salve caput cruentatum O Haupt voll Blut und Wunden

Virren koraali on peräisin Hans Leo Hasslerin (1564-1612) säveltämästä maallisesta rakkauslaulusta vuodelta 1601 ("Mein Gmüt ist mir verwirret, das macht ein Jungfrau zart"). Surumielinen sävelmä tuli pian hengelliseen käyttöön. Varhaisin siihen liittyvä virsi on Christoph Knollin kuolemaanvalmistautumisvirsi vuodelta 1611. Se sisältyi vielä edelliseen virsikirjaamme (1938:594 "Pois täältä maailmasta hartaasti halajan"); nykyisessä sitä ei enää ole. Tunnetuin tähän sävelmään liittyvä virsi on juuri Oi rakkain Jeesukseni.

Hasslerin kaunis koraali soi J. S. Bachin Matteus-passiossa viisi eri kertaa, ja neljässä tapauksessa tekstinä on nimenomaan tämän virren säkeistöjä. Niiden kaikkien jälkiä ei tosin löydä meidän virsikirjastamme, sillä siinä oleva Julius Krohnin suomennos (kuusi säkeistöä) on lyhennelmä Paul Gerhardtin (1607-1676) virrestä, jossa säkeistöjä on kymmenen. – Samaan Gerhardtin virteen "O Haupt voll Blut und Wunden" pohjautuu myös virsi 64 ”Nyt pääsi verta vuotaa”, jonka sävelmänä on Kalannista muistiin merkitty kansantoisinto.

Paul Gerhardtin virren juuret johtavat keskiajan Kristus-mystiikkaan, joka korosti erityisesti Kristuksen kärsimystien ja ristin tuskien mietiskelemistä, kontemplaatiota. Kuuluisa seitsemän hymnin latinankielinen sikermä kuvailee Kristuksen ruumiin kärsiviä jäseniä. Kaikki ne seitsemän Gerhardt runoili 1650-luvulla saksaksi. – Vaikutteita niistä on havaittavissa myös tanskalaisen N. F. S. Grundtvigin virressä 73 ”Sinulle, oi Vapahtaja”.

Alkuperäisiä runoja pidetään belgialaisen Villersin sisterssiläisluostarin apotin Arnulf Louvainilaisen (Arnulfus de Lovianio, n. 1200-1250) sepittäminä. Niihin siis kuuluu Gerhardtin suurenmoisen virren perusteksti Salve caput cruentatum. Luostarin johtajanakin Arnulf omistautui ennen kaikkea rukoukseen ja mietiskelyyn sekä luostariyhteisönsä hengelliseen johtamiseen.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet